Viime syksynä kerroimme laajasta Suomen venäjänkieliset 2022 -selvityksestä, jonka Cultura-säätiö toteutti yhdessä Innolink Group Oy:n kanssa. Nyt selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan säätiön nettisivuilla.
Suomen venäjänkieliset 2022 -selvityskokonaisuus koostuu vuonna 2022 toteutetuista laajasta kyselytutkimuksesta sekä kirjallisuuskatsauksesta.
Nämä kaksi osiota on julkaistu kahtena erillisenä raporttina, jotka ovat Suomen venäjänkieliset 2022 –kyselytutkimusraportti sekä Suomen venäjänkieliset 2022 –kirjallisuuskatsaus.
Cultura-säätiön toteuttama Suomen venäjänkieliset 2022 -selvitys pohjautuu puhelimitse toteutettuun kyselyyn, johon osallistui kesällä 2022 yli 1600 Suomessa asuvaa venäjänkielistä.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on selvitetty näin laajasti Suomessa asuvien venäjänkielisten asenteita ja ajatuksia. Koska kyseessä on suurin ja nopeimmin kasvava kieliryhmä Suomessa, olisi tärkeää tehdä selvitykselle myös seurantakyselyitä, sanoo Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky.
Gusatinsky mainitsee esimerkkinä Kansalaispulssi-kyselyn, jolla valtioneuvoston kanslia selvittää säännöllisesti suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta. Kansalaispulssin kyselyaineiston keräämisestä vastaa Tilastokeskus.
Valikoimme omaan selvitykseemme yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa soveltuvin osin joitain Kansalaispulssissa esiintyviä kysymyksiä, jolloin venäjänkielisten näkemyksiä oli mahdollista verrata laajempaa väestöä koskeviin aineistoihin, Gusatinsky sanoo.
Suomen venäjänkieliset 2022 -kyselytutkimuksen toteutti Innolink Group Oy. Tutkimus muodostaa kattavan ja edustavan yleiskuvan Suomessa asuvien venäjänkielisten mielipiteistä arvoihin, Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä tulevaisuuden näkymiin liittyen.
Kyselytutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin satunnaisotannalla poimitun kohderyhmärekisterin mukaan puhelinhaastatteluina. Satunnaisotanta varmisti sen, että tutkimuksen avulla muodostettu tilannekuva oli luotettava, eikä vastaukset vääristyisi tai painottuisi.
Vastaajilta kysyttiin heidän syntymaataan, joista selvästi yleisimmät olivat Neuvostoliitto (74 %) ja Venäjä (16 %). Muista yksittäisistä maista erottuu Viro neljän prosentin osuudella, mutta vastaajissa on myös esimerkiksi Suomessa, Ukrainassa, Kazakstanissa ja muissa maissa syntyneitä. Taustatietona tiedusteltiin Suomessa asumisen ajan pituutta. Haastateltavat olivat asuneet Suomessa keskimäärin jo melko pitkään: 80 % vastaajista oli asunut Suomessa yli 9 vuotta.
– Toisaalta vastaajat näkevät tulevaisuutensa Suomessa, mutta joissain kysymyksissä heidän vastauksensa poikkeavat paljon koko Suomen väestön vastauksista. Esimerkiksi luottamus suomalaiseen mediaan on Suomen venäjänkielisten keskuudessa heikkoa, ja se taas heijastuu muihinkin asioihin, kuten suhtautumiseen EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin tai Ukrainan pakolaisiin, Gusatinsky sanoo.
Aikaisemmat tiedotteet aiheesta täällä:
Videoklippejä CulturaWeek 2022 -konferenssista:
Lisätietoja:
Eilina Gusatinsky, ohjelmajohtaja
+358 40 5705755, eilina.gusatinsky@culturas.fi