Venäjänkielinen mediatoiminta ei perustu yhteen logiikkaan

Uusi raportti tarkastelee venäjänkielisten mediatoimijoiden motiiveja, tavoitteita ja käsityksiä oman toimintansa tarkoituksesta.

Cultura‑säätiön aiemmin julkaisema tutkimus venäjänkielisestä mediakentästä Suomessa osoitti, että toimijat muodostavat hajanaisia ja heikosti verkottuneita kokonaisuuksia. Nyt julkaistu temaattinen raportti syventää tätä kuvaa tarkastelemalla, millaisista lähtökohdista mediatoimijat itse kuvaavat toimintaansa.

Raportti on osa Venäjänkielinen mediakenttä Suomessa – tutkimuskokonaisuutta. Se perustuu puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin venäjänkielisten mediaprojektien tekijöiden kanssa. Nyt julkaistussa osaraportissa tarkastellaan yhtä keskeistä teemaa: toimijoiden motiiveja, tavoitteita ja käsityksiä oman toimintansa tarkoituksesta.

Haastattelut osoittavat, että mediatoimijoita ei yhdistä vain yksi toimintalogiikka. Osa painottaa yhteisön palvelemista ja tiedon välittämistä, osa itsenäisyyttä ja mahdollisuutta toimia omilla ehdoillaan. Erot näkyvät siinä, millaisia sisältöjä tuotetaan, millä alustoilla toimitaan ja kenelle viestintä suunnataan.

Aineisto viittaa myös siihen, että kyse on harvoin perinteisistä journalistisista toimituksista, vaan pikemminkin hajautuneesta mediatoiminnasta, jossa yksittäisten toimijoiden ja yhteisöjen rooli korostuu. Tämä heijastuu siihen, miten sisältöjä tuotetaan, millaisia tavoitteita toiminnalle asetetaan ja miten suhde yleisöön rakentuu.

Tulokset täydentävät aiempaa kuvaa venäjänkielisestä mediatoiminnasta Suomessa. Ne osoittavat, että ilman ymmärrystä toimijoiden omista lähtökohdista jää helposti huomaamatta, miten erilaisista tavoitteista ja toimintatavoista kokonaisuus muodostuu.