Cultura-säätiö selvitti Media-alan tutkimussäätiön tuella yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa suomalaisen mediakentän näkemyksiä sekä median käyttäjien että median tekijöiden monimuotoisuudesta. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä elokuussa 2023.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat media-alalla erilaisissa tehtävissä toimivat henkilöt, kuten toimittajat, asiantuntijat, päätoimittajat, toimitusten esimiehet, tuottajat ja freelancerit. Kyselyyn vastasi yhteensä 315 media-alalla työskentelevää henkilöä. Sähköisen tiedonkeruun lisäksi toteutettiin jatkohaastatteluita, joiden tavoitteena on laajentaa ymmärrystä tutkimuksen tuloksista.

– Viime vuonna toteuttamamme Suomen venäjänkieliset 2022 -selvitys nosti esille millaisia seurauksia voi syntyä siitä, kun luottamus suomalaista mediaa kohtaan on alhainen. Niillä venäjänkielisillä, jotka eivät luota suomalaiseen mediaan, oli myös muusta väestöstä poikkeava suhtautuminen esimerkiksi Venäjän aggressioon tai ukrainalaisten auttamiseen, sanoo säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky.

”Jos kotimainen uutisointi ei puhuttele myös vähemmistöjä, he saavat tietonsa muualta tai eivät mistään. Silloin vähemmistökansalaisten todellisuus muotoutuu kantaväestöstä eriäväksi ja vastakkainasettelu, vieraantuminen ja eriytyminen korostuvat entisestä. Yhteinen keskustelufoorumi ja julkinen tila, jossa kaikkien äänet saavat sijaa jää puuttumaan.” – Luottamuksen illuusio: tunteeko Suomen media yleisönsä? -kyselyn vastaaja.

Näkemykset eroavat

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa toimittajien ja toimitusten valmiudesta vastata moninaistuvan väestön mediatarpeisiin.

Toimittajat kokevat kyselyn perusteella erittäin tärkeänä, että mediassa näkyy ja kuuluu etninen moninaisuus. Moninaisuuden näkyvyydestä huolimatta toimittajilla on eriäviä näkemyksiä siitä, millä tavoin moninaisuutta mediassa voidaan rakentaa ja miten moninaisuutta käsitteleviä aiheita ja ilmiöitä tulisi käsitellä mediassa.

Kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa, kuinka suuri osa heidän yleisöstään kuuluu etnisiin vähemmistöryhmiin tai yhteisöihin. Monet toimittajat eivät välttämättä osaa hyödyntää potentiaalia, joka liittyy moninaisiin yleisöihin.

Jatkohaastatteluissa kerrottiin avoimesti, että verkostojen ja kontaktien puute saattaa olla esteenä moniäänisen yleisön tavoittamiseksi.

Uhkana polarisaatio

Useat kyselyn osallistujista esittivät huolen siitä, että mikäli median tuottajat ja toimittajat eivät pysty huomioimaan väestön moninaistumista, niin polarisaatio ja ennakkoluulot lisääntyvät sekä väestöryhmien välinen luottamus heikentyy.

“Näkökulma supistuu ja yksipuolistuu – keskiluokkaistuu – entisestään, yleisö ei enää tunnista sisältöjä sellaisiksi, että ne kertovat heidän elämästään vaan jonkun toisen ryhmän elämästä. Tämä voi johtaa osattomuuden kokemukseen, mikä puolestaan on omiaan passivoimaan ja vieraannuttamaan.” –  Luottamuksen illuusio: tunteeko Suomen media yleisönsä? -kyselyn vastaaja.

– Useita mainintoja saivat myös mediaa ja sen käyttäjiä uhkaava kuplautuminen, polarisaatio, segregaatio sekä eriarvoistumisen syventyminen. Vastaajat kokevat, että mikäli media ei osaa huomioida väestön moninaisuutta, niin muualta Suomeen muuttaneiden integroituminen on heikompaa ja hitaampaa ja syrjäytyminen lisääntyy, Gusatinsky sanoo.

Kyselyn tuloksista selviää, että mediakentällä on herätty väestön moninaisuuteen ja ryhdytty toimenpiteisiin moninaisuuden edistämiseksi. Alan sisällä haasteiksi koetaan yleisön tuntemus, moninaisuuden näkeminen mahdollisuutena ja rekrytointiin liittyvät kysymykset.

– Tällä hetkellä media-alan toimenpiteissä näyttävät kyselyn mukaan korostuvan vahvasti sisältöjen monimuotoistaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Rekrytointien monipuolistamiseen ja verkostoitumiseen liittyvät käytännöt ovat harvinaisempia, Gusatinsky sanoo.

Verkostot käyttöön

Selvityksen perusteella suositeltavia jatkotoimenpeitä olisivat esimerkiksi media-alan ammattilaisten omien verkostojen ja henkilökohtaisten kontaktien aktiivinen hyödyntäminen yhteydenpidossa vähemmistöihin ja aliedustettuihin ryhmiin, etenkin lasten ja nuorten mediakasvatuksen lisääminen, päivitetyt rekrytointiprosessit sekä media-alan toimijoiden yhteistyö moninaisuuden edistämiseksi.

“Nuoret osaavat kyllä (käyttää mediaa). Kyllä se tulee meidän tutkimuksissa esiin, että nuoret kaipaavat sitä moniäänisyyttä. Se on todistettu meidän kyselyllä ja sitten meidän laadullisella tutkimuksella, että se on ihan selvää, että he kokevat, että suomalainen kansallinen media on niin kun vähän liian yksioikoista, eikä niin vähänkään.” – Luottamuksen illuusio: tunteeko Suomen media yleisönsä? -selvitystä varten haastateltu asiantuntija.