Venäjän kieli korkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa -keskustelutilaisuus

Cultura-säätiö teetti selvityksen venäjän opiskelusta vapaavalintaisina ja tutkintoon kuuluvina pakollisina opintoina korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Selvityksen teki pro gradu -tutkielmana venäjän kielen pääaineopiskelija Janne Häyrinen Itä-Suomen yliopistosta.

Selvitys oli tarpeellinen, sillä tietoa kielten opiskelusta on yksittäisissä oppilaitoksissa, mutta se ei näy julkisesti Opetushallituksen Vipunen-tilastopalvelussa. Säätiö tarvitsee Juhlarahaston apurahojen myöntämistä varten tietoa venäjän kielen opiskelun ja opetuksen tarpeista kaikilla koulutustasoilla. Halusimme myös selvittää, miten paljon venäjän kieltä osaavia ammattilaisia olisi mahdollisesti tulevaisuudessa käytettävissä.

Keskustelutilaisuudessa selvitystä kommentoivat venäjän kielen opettajat ja työelämän edustajat: opettaja Erja Haapa-aho (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia), vararehtori Riitta Pyykkö (Turun yliopisto), toimitusjohtaja Jaana Rekolainen (Suomalais-venäläinen kauppakamari), yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen (Rakennusteollisuus RT ry) sekä yliopettaja Ritva Kosonen (Saimaan ammattikorkeakoulu).

Kuinka paljon venäjää opiskellaan?

Kielten opiskelu, englantia lukuun ottamatta, on ollut laskussa jo vuosia. Opiskelumotivaatiota laskevat valinnaisten kurssien hankalat opetusajat ja opiskelijoiden työssäkäynti. Toisaalta on hyvä muistaa, että venäjän kielestä on hyötyä myös maan rajojen ulkopuolella. Venäjäksi on helppo toimia muualla entisen Neuvostoliiton alueella – mitä idemmäs mennään, sen useammin yhteinen kommunikaatiokieli on englannin sijaan venäjä.

Selvityksessä venäjä todettiin suhdanneriippuvaiseksi kieleksi: ”etenkin Etelä-Karjalassa tilanne on tällä hetkellä huolestuttava. Opiskelijamäärät ovat tippuneet radikaalisti vuoden 2013 jälkeen, kun matkailijamäärät romahtivat ja venäläiset turistit hävisivät katukuvasta. Kun vuonna 2013 suoritettiin 1113 opintopistettä, vuonna 2018 opintopisteitä kertyi vain 300”, kertoi Ritva Kosonen Saimaan ammattikorkeakoulusta. ”Opiskelijat eivät ole motivoituneet opiskelemaan kieltä, vaikka olemme lisänneet alkeisopetusta, kokeilleet innostavia kampanjoita ja uusia opetusmateriaaleja”, hän jatkoi.

”Toisaalta venäjän opiskelijamäärät ovat aina olleet pienet, joten lasku ei ole koko maan mittakaavassa dramaattinen. Lisäksi pienet kurssikoot ovat opetuksen kannalta hyödyllisiä”, totesi Riitta Pyykkö Turun yliopistosta.

Kielivalintaan vaikuttavat monet muutkin seikat. Omnian venäjän opettaja Erja Haapa-Aho kertoi, että nuoret ammattikoululaiset kuuntelevat kielivalinnoissa myös kavereita. Tunneilla saattaa esimerkiksi istua kaveriporukka.

Kaksikielisten kielitaidon hyödyntäminen

Koska venäjän opiskelijamäärät ovat laskussa, kannattaisi panostaa kaksikielisten opiskelijoiden kielitaitoon.  ”Kotikielen oppimista pitäisi tukea oppilaitoksissa paremmin. Kielivarantoa on ylläpidettävä ja toisen kielen opetuksesta huolehdittava”, totesi Riitta Pyykkö. ”Äidinkieliset tarvitsevat oman kurssiohjelman, sillä on turhauttavaa opiskella aakkosia, jos tarvitsee apua ammattisanaston ja kirjoitustaidon kehittämiseen”, hän jatkoi.  Erja Haapa-aho totesi, että ammattioppilaitoksissa äidinkielisten kiinnostusta omaan kieleen tuetaan antamalla suoraan arvosana ja opintopiste venäjän alkeista.

Mikä on riittävä kielitaito? Entä ammatilliset valmiudet?

Suomessa kielitaidolle asetetaan kovia vaatimuksia. ”Se on turhaa”, totesi Jaana Rekolainen SVKK:sta. ”Vähäistäkin kielitaitoa on arvostettava, sillä kielen alkeiden osaaminen voi olla ratkaiseva tekijä esimerkiksi kaupanteossa. Valmiudet ja halu kehittyä on hyvä lähtökohta kielen opettelemiseen työn ohessa”, hän jatkoi. Riitta Pyykkö lisäsi, että kieltä oppii tosiasiassa käytännössä.

Rekolaisen mukaan työelämässä yritys määrittelee, mikä on riittävä kielitaito. Toisaalta Venäjällä luottamus rakentuu parhaiten venäjäksi, ja kaupan tekee se, jolta on helpoin ostaa tuote tai palvelu.

Venäjän kielen opetus

Monet oppilaitokset haluavat laajentaa kurssitarjontaa siirtämällä kielten opetusta verkkoon. Näin on käymässä myös venäjän opetukselle. ”Venäjä on kuitenkin vaikea kieli. Varsinkin alkeisvaiheessa opiskelijat tarvitsevat paljon henkilökohtaista tukea. Silloin pelkkä verkko-opiskelu ei motivoi.” totesi Riitta Pyykkö. ”Verkko-opiskelu pitäisikin nähdä kielen opiskelua tukevana metodina, ei vallitsevana opetustapana”, hän jatkoi.

Kieltä ei ole olemassa ilman kulttuuria. Siksi oppilaitoksissa toivotaan enemmän kursseja Venäjän toimintakulttuurista ja yhteiskunnasta sekä Venäjästä liiketoimintaympäristönä.

Venäjän kielen valinnaisessa opetuksessa on kehitettävää. ”Mutta jos haluamme kehittää sitä, meidän on määriteltävä yhteiset tavoitteet. Tarvittavia toimenpiteitä on helpompi suunnitella, kun tavoitteet ovat selvillä”, totesi Lauri Pakkanen Rakennusteollisuus RT:stä.

Oppilaitokset ja työelämäyhteistyö

Pelkkä kielitaito ei kuitenkaan riitä ammatissa menestymiseen, vaan pohjaksi tarvitaan muutakin osaamista. ”Jo harjoittelupaikkahakemuksissa näkyy, että kielitaito ja ammatillinen osaaminen kohtaavat harvoin”, kertoi Jaana Rekolainen.

Yritykset saavat paljon yksittäisiä kyselyjä harjoituspaikoista, mutta oppilaitokset ja työnantajat ovat huonosti verkottuneita. ”Hakemuksia pitäisi koordinoida paremmin. Korkeakouluyhteistyötä pitäisi rakentaa määrätietoisesti sellaiseksi, että harjoittelu hyödyttäisi kaikkia osapuolia: työnantajia, oppilaitoksia ja opiskelijoita. Tarvitaan myös tiiviimpää yhteistyötä oppilaitoksen kanssa opiskelijan työharjoittelun aikana”, Rekolainen totesi.

Keskustelussa ilmeni, että oppilaitokset voisivat tuoda työnantajien tarvitsemaa sanastoa eri kursseille. ”Lappeenrannassa onkin jo toteutettu kuittivenäjän kurssi kirjanpitoa opiskeleville”, kertoi Ritva Kosonen.

Työelämä ja oppilaitokset tarvitsevat toisiaan, ja tarve jatkuvaan oppimiseen kasvaa. Cultura-säätiö ja Suomalais-venäläinen kauppakamari harkitsevat järjestävänsä keväällä 2020 verkostoitumistilaisuuden työnantajille ja venäjäntaitoisille opiskelijoille.

Linkki selvitykseen (pdf)

Keskustelutilaisuus 24.4.2019 selvityksen esittely (pdf)