Sense of Belonging -verkostoitumishanke

Mitä tehdään?

Sense of Belonging -verkoston tavoite on tarkastella kulttuurilaitosten kotoutumista tukevaa roolia Virossa, Latviassa ja Suomessa venäjänkielisiin yhteisöihin keskittyen. Tavoite on vaihtaa kokemuksia sekä tutustua kumppanien toimintaan ja venäjänkielisille suunnattuihin ohjelmiin. Samalla perehdytään venäjänkielisten vähemmistöjen nykytilanteeseen Baltian maissa ja Suomessa sekä kartoitetaan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kumppanit ovat kohdanneet rakentaessaan dialogia venäjänkielisten ja muun yhteiskunnan välille.

Hankkeeseen osallistuvat:

  • Cultura-säätiö (Helsinki, Suomi)
  • Tallinnan kaupunginmuseo (Tallinna, Viro)
  • Foundation for an Open Society DOTS (Riika, Latvia)
  • Latvian Center for Contemporary Art (Riika, Latvia)

Hanketta tukee Nordic Culture Point.

Miksi tehdään?

Venäjänkieliset ovat merkittävä vähemmistö sekä Suomessa että Baltiassa. Latviassa venäjänkielisiä on 25,4 % ja Virossa 24 % väestöstä. Suomessa venäjänkieliset ovat suurin vieraskielinen vähemmistö, noin 1,5 %. Vaikka venäjänkielisiä on paljon, monet heistä eivät koe eurooppalaista kulttuuriympäristöä ja arvoja omikseen. Yhteiskuntaan kuulumista estävät erilaiset historialliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset syyt. Vaikka kotoutumista tuetaan kaikissa kolmessa maassa, eivät menetelmät aina ota huomioon taustoiltaan moninaisia vähemmistöjä. On tehtävä vielä paljon työtä sen eteen, että yhteiskunta pystyisi ottamaan kielivähemmistöt tasavertaisina mukaan, ja etteivät yhteisöt vetäytyisi omiin piireihinsä. Näemme, että kulttuurilaitoksilla on mahdollisuus yhdistää erilaisia väestöryhmiä ja tukea vuoropuhelua luomalla matalan kynnyksen osallistavaa toimintaa.

Miten tehdään?

Hankkeessa järjestettiin kolme verkostoitumisseminaaria Riiassa, Tallinnassa ja Helsingissä touko-elokuussa 2019. Niissä tarkasteltiin kulttuurilaitosten kotoutumista tukevaa roolia ja keskusteltiin jo kokeilluista, osallisuutta tukevista menetelmistä. Mukaan kutsutut asiantuntijat jakoivat kokemuksistaan parhaista käytännöistä. Tarkastelimme myös sitä, miten kotoutumisen ja osallisuuden käsitteet ymmärretään kussakin maassa.

Hyviä aloitteita

Verkostoitumistapaamiset antoivat meille hyvän kuvan integraatiopolitiikasta ja sen käytännön eroista Latviassa, Virossa ja Suomessa. Huomasimme paljon vastakkainasettelua yleisessä keskustelussa ja suhtautumisessa maahanmuuttoon, etenkin venäjänkieliseen vähemmistöön. Toisaalta näimme hienoja käytännön esimerkkejä osallisuuden edistämisestä ja panimme merkille vahvan tahdon kehittää inklusiivista yhteiskuntaa.

Latvia

Latvialainen Open Society Dots järjestää vuotuista Lampa-keskustelufestivaalia. Lampa edistää merkityksellistä ja kiinnostavaa keskustelua sekä inklusiivista yhteiskuntaa.

Latvian Center for Contemporary Art järjestää Survival Kit -nykytaidefestivaalia. Festivaalin art mediation -ohjelma edistää nykytaiteen avulla keskustelua tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Medioituja näyttelykierroksia järjestetään latviaksi, englanniksi ja venäjäksi. Tänä vuonna Survival Kit -festivaalin teema oli vieraus ja ulkopuolisuus niin maantieteellisesti kuin kulttuurillisesti. Monet näyttelyn työt käsittelivät siirtolaisuutta, inkluusiota, kuuluvuutta ja periferian käsitettä.

Hyvä esimerkki kouluille suunnatuista, inkluusiota edistävistä hankkeista on Education Development Center of Latvia -järjestön työ. Erilaisuus nähdään resurssina ja toiminta perustuu ajatukseen, että paljon voi saavuttaa tekemällä yhdessä ”asioita, joita voi tehdä”. Se tarjoaa eri kielisille ja -taustaisille nuorille toimintaa, jossa he voivat kokea, oppia ja työskennellä yhdessä.

Viro

Tallinnan kaupunginmuseolle venäjänkieliset kävijät ovat tärkeä kohderyhmä. Kommunikaatiokielet ovat venäjä ja viro, ja pienetkin museot kutsuvat tarvittaessa paikalle venäjänkielisen museopedagogin. Inklusiiviset työmuodot ovat museoiden arkea: esimerkiksi Open Playgrounds on hanke, jossa viron- ja venäjänkieliset lapset leikkivät ja luovat yhdessä.

Culture Step on Viro-instituutin suosittu, ilmainen koulutusohjelma Viroon juuri muuttaneille. Se tarjoaa matalan kynnyksen ohjelmaa, jonka avulla Viron kulttuuriin ja historiaan tutustutaan käymällä yhdessä museoissa ja retkillä.

Tallinnalainen Lasnaidee on hieno esimerkki yhteisön rakentamisesta Lasnamäessä, jota pidetään epäviihtyisänä ja huonomaineisena lähiönä. Siitä kuulee puhuttavan jopa venäläisenä ghettona. Hankkeessa alueen diversiteetti on positiivisesti esillä. Laajoilla viheralueilla järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia, jotka tuovat paikallisia yhteen, yhteisen tekemisen pariin.

Narvan asukkaista 87,7 % on venäjänkielisiä. Suomi-instituutti tekee yhteistyötä Narvan taideresidenssin kanssa. Residenssin taiteilijat järjestävät erilaisia paikkasidonnaisia, asukkaita osallistavia ja heille tärkeitä asioita esitteleviä taidehankkeita. Station Narva -festivaali käyttää paikallisia yhdistyksiä kulttuurienvälisinä lähettiläinä, jotka kutsuvat venäjänkielisiä osallistumaan festivaalin toimintaan.

Suomi

Cultura-säätiö tutkii ja testaa art mediation -metodeja ja laajemmin luovaa kommunikaatiota, joka fasilitoi hedelmällisempää, tasa-arvoista keskustelua yhteiskunnassa. Yksi ohjelman tavoitteista on kouluttaa kaksikielisiä freelancereita toimimaan kulttuuritulkkeina suomalaisten kulttuurilaitosten ja venäjänkielisten välillä. Mediaatiota ja fasilitointia käytetään paljon keskustellessa suomalaisen yhteiskunnan haasteista. Tästä esimerkkinä on Valokuvataiteen museon Queer and Crip -työpaja, joka kutsuu kävijöitä kyseenalaistamaan sitä, mikä meille on tällä hetkellä normaalia.

Globe Art Point ja Kulttuuria kaikille -ohjelma edistävät tasa-arvoa ja saavutettavuutta taide- ja kulttuurialalla Suomessa. Ne järjestävät koulutus- ja verkostoitumistapahtumia Suomessa asuville maahanmuuttajataustaisille taiteilijoille ja kulttuurialan työntekijöille, monimuotoisuuskoulutusta kulttuurilaitoksille, tutkimusta ja selvityksiä monimuotoisuudesta taiteen ja kulttuurin kentällä sekä edunvalvontaa.

Yhdistävää tekijää etsimässä

Tulevassa yhteistyöhankkeessa haluamme jatkaa mediaatiokäytäntöjen tutkimista. Hankkeessa luodaan uusia, taiteeseen ja kulttuuriin perustuvia lähestymistapoja yhdessä maahanmuuttajavähemmistöjen ja muiden haavoittuvien ryhmien edustajien kanssa. Tavoitteena on tukea monimuotoisuutta ja edistää inkluusiota Suomessa ja Baltian maissa.

Taide voi olla tehokas muutosvoima. Taiteilija voi luoda tilanteen, joka saa ihmisen muuttamaan mielipiteitään ja huomaamaan ennakkoluulot. Yhteistä keskustelutilaa luova, vuoropuheluun kutsuva taideteos tai kulttuuritapahtuma voisi auttaa näkemään hankalan kysymyksen toisesta näkökulmasta. Maahanmuuttajayhteisöjä edustavat mediaattorit, ns. kokemusasiantuntijat, voivat olla omalta osaltaan luomassa kunnioittavaa keskustelua, jossa on tilaa myös sisäpiirin näkemykselle.

Sense of Belonging-verkostoitumishanke avaa Cultura-säätiön työhön aivan uuden eurooppalaisen ulottuvuuden. Sen tavoitteena on osallisuuden keinojen vaihto muiden Euroopan maiden kanssa. Syksyllä on tarkoitus jatkaa projektin kehittämistä ja hakea rahoitusta Luova Eurooppa-ohjelmasta.

 

Lue lisää

Tekijät

Irina Spazheva

projektikoordinaattori, Sense of Belonging

irina.spazheva@culturas.fi

Anna Sidorova

Ohjelmajohtaja / Kulttuuri ja dialogi

+358 50 563 2902 anna.sidorova@culturas.fi