Monikieliset suomalaisnuoret

Miksi niin suuri osa Suomessa syntyneistä monikielisistä suomalaisnuorista ei tunne itseään suomalaiseksi? Millaisia ratkaisuja tulisi kehittää, jotta monikielisten suomalaisnuorten yhdenvertaisuus toteutuisi ei vain laissa vaan myös jokapäiväisessä elämässä? Millaisia visioita suomalainen yhteiskunta kaipaa?

Mitä tehdään?

Monikieliset suomalaisnuoret -hankkeessa edistetään ja tutkitaan toisen polven maahanmuuttajien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa yhdistämällä käytännön kokeiluja, tutkimusyhteistyötä ja vaikuttajaviestintää. Hankkeessa tuetaan nuoria tulemaan itse muutoksen agenteiksi: he haastavat päättäjiä, etsivät ratkaisuja ja viestivät sekä yhteiskunnalle, toisilleen että omille taustayhteisöilleen heitä koskettavista teemoista.

Miksi tehdään?

Suomessa asuu melkein 120 000 lasta ja nuorta, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Näillä nuorilla on mitä erilaisimmat taustat: osa on syntynyt Suomessa, osa muuttanut tänne vasta lähivuosina perheineen. Venäjänkielisiä lapsia ja nuoria asuu Suomessa melkein 21 000, ja se on suurin kielivähemmistö niin yleisesti kuin myös lasten ja nuorten kohdalla.

Yhteiskuntamme on vielä kokematon kohtaamaan monikielisiä ja monikulttuurisia nuoria. Näiden nuorten kokemat haasteet ovat usein kaksisuuntaisia: yhtäältä nuorten taustayhteisö ja perhe saattavat vetää nuoria kauemmas yhteiskunnasta, ja toisaalta yhteiskunta työntää nuoria poispäin itsestään. Tästä problematiikasta ei ole tarpeeksi keskustelua ja ymmärrystä, eikä siten myöskään toimintamalleja tilanteen muuttamiseksi.

On toimittava nyt, jotta kasvava joukko monikielisiä nuoria kokisi itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa, tuntisi olonsa täällä turvalliseksi ja jäisi rakentamaan Suomen tulevaisuutta.

Me haluamme tehdä pitkällä tähtäimellä Suomesta edelläkävijän – syvällisen integraation mallimaan.

Kenelle tehdään?

Hankkeessa nuoret ovat toimijoita ja tekijöitä, mutta toisaalta myös hankkeen tärkein hyödynsaaja ja kohderyhmä ovat monikieliset nuoret Suomessa. Tuloksista hyötyy koko yhteiskunta.

Toisaalta hankkeessa kokeillut toimenpiteet, löydetyt ratkaisut ja kerätty tutkimustieto ovat tärkeitä niille tahoille, joiden toiminnasta monikielisten nuorten osallisuus, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi ovat useimmiten kiinni: päättäjille, kouluille, opettajille, nuorisotoimijoille sekä nuorten perheille ja yhteisöille.

Miten tehdään?

Vuonna 2019 hankkeen käytännön toteutus koostuu kolmesta vaiheesta.

Ensimmäiseksi toteutetaan monikielisille suomalaisnuorille tarkoitettu kurssi, joka kehittää heidän yhteiskunnallista ymmärrystä, auttaa heitä tutkimaan omaa positiotaan yhteiskunnassa, keinoja vaikuttaa siihen sekä muodostamaan mielipiteitä. Kurssi opettaa eri taustaisia nuoria hahmottamaan asioita toistensa näkökulmista ja pohtimaan omia ajatusmallejaan. Sen kotitehtävät osallistavat eri kielisiä perheitä ja yhteisöjä pohtimaan Suomen asioita. Kurssi huipentui keväällä 2019 vaalien alla järjestettyyn Tilaa nuorille! -vaalibattleen.

Toisessa vaiheessa lähdemme nuorten kanssa SuomiAreenalle. Tätä varten nuoria valmistellaan kevään kurssin lisäksi päiväleirillä, jossa opetellaan bloggaamista, vloggaamista, kirjoittamista ja argumentointia.

SuomiAreenalle pystytetään koko viikoksi nuorten monikielinen pop up-toimitus, jonka kautta nuoret seuraavat, kommentoivat ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä paikan päällä että bloggaamalla/vloggaamalla siitä suomeksi ja toisilla kielillään laajemmalle yleisölle.

Heinäkuun ohjelman tarkoituksena on antaa monikielisille nuorille mahdollisuus tuntea itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kokemuksia siitä, että he voivat vaikuttaa ja saada ääntään kuuluviin.

Lisäksi nuorten toimituksen eri kielisten materiaalien kautta nuorten ajatukset tulevat laajemmin kuulluksi suomalaisen yhteiskunnan, mukaan lukien eri kielisten yhteisöjen, parissa.

Kolmas vaihe on tulosten hyödyntäminen, juurruttaminen ja tiedon levittäminen. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman All Youth -tutkimushankkeen tutkijat observoivat toimintaamme koko kevään ja kesän ajan. Sekä All Youth -tutkimusryhmän että hanketyöryhmän tulokset ja huomiot analysoidaan ja kerätään tietopaketiksi. Syksyllä 2019 järjestetään All Youth -tutkimushankkeen kanssa seminaari Monikieliset suomalaisnuoret -hankkeen tuloksista ja toimenpide-ehdotuksista. Vuonna 2020 Cultura-säätiö konsultoi laajasti nuorisotoimijoita toimintamallin jatkuvuuden varmistamiseksi.

Hanke on jatkoa vuodelta 2018, jolloin monikielisten suomalaisnuorten toimitus pystytettiin SuomiAreenalle ensimmäistä kertaa. Lue lisää täältä.

Linkkejä

Tekijät

Eilina Gusatinsky

Hankejohtaja / Media

+358 40 570 5755 eilina.gusatinsky@culturas.fi

Laura Koskimies

Projektikoordinaattori

050 369 8876 laura.koskimies@culturas.fi

Lue Lisää

11/04/2019 /

#dialogi

#monikulttuurisuus

#nuoret

#osallisuus

Lue lisää

Monikieliset nuoret toivat näkemyksiään kevään vaalikeskusteluun 

Cultura-säätiö järjesti 10.4.2019 Tilaa nuorille! -vaalibattlen...

10/12/2018 / Pekko Kohonen

#dialogi

#kulttuuri

#venäjänkieliset

#yhteiskunta

Lue lisää

Suomen kieli ei takaa kotoutumista

Alkuperäinen kolumni on julkaistu ...

20/08/2018 / Eilina Gusatinsky

#kotoutuminen

#selvitys

#venäjänkieliset

Lue lisää

Suomen venäjänkielinen väestö kasvaa nopeasti

Joka vuosi Suomeen muuttaa noin kolme tuhatta venäjänkielistä. He ovat maamme suurin, nopeasti kasvava vieraskielinen vähemmistö. Osa Suomen venäjänki...

20/08/2018 / Eilina Gusatinsky

Lue lisää

Finland’s Russian speaking Population Grows Fast

Each year about 3000 Russian speakers choose to live in Finland. They are the biggest and fastest growing language minority in the country. Part of th...

07/09/2018 / Hanni Hyvärinen

#dialogi

#monikulttuurisuus

#yhteiskunta

#yhteistyö

Lue lisää

Monikieliset suomalaisnuoret ylittivät itsensä SuomiAreenalla

Cultura-säätiö ja Mediakasvatuskeskus Metka järjestivät nuorten medialeirin Suomen vaikutusvaltaisimmalla viikolla Porissa heinäkuussa. Leirille osall...