Avoimet museotyön luennot – Mediaatio kotoutumisen tukena

Säätiö aloittaa keväällä 2019 uuden Mediation as a Means of Cultural Integration -ohjelman. Ohjelma perustuu kaksivuotiseen kokemukseen yhteistyöstä pääkaupunkiseudun museoiden kanssa. Ohjelmaan kuuluu avoimia luentoja, koulutustyöpajoja kaksikielisille freelancer-koulutettaville sekä päätösseminaari, jossa käydään läpi suomalaisten museoiden onnistuneita kotoutumishankkeita, etsitään parhaita käytäntöjä ja pohditaan mediaation käyttämistä kotoutumisen tukena.

Avoimen yleisöluennot käsittelevät kommunikaatiota kulttuurialalla, yhteistyön rakentamista yhteisöjen kanssa, osallistavaa kulttuuria, inkluusiota ja taiteen tulkitsemista. Ne on suunnattu kaikille yleisötyöstä kiinnostuneille, ja niihin on vapaa pääsy.

Ajatuksemme on, että kulttuurimediaatio (Cultural Mediation) voisi auttaa yhteiskuntaa ja sen jäseniä löytämään toimivia horisontaalisen vuorovaikutuksen malleja: näkemään erilaisuutta resurssina, kehittämään ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja siihen vaikuttamisesta, edistämään suvaitsevaisuutta, hoitamaan konfliktien seurauksia sekä omaksumaan kulttuurienvälistä ajattelua.

Luentosarja liittyy vuonna 2017 aloitettuun CulturaLab_museot -ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on kehittää yhteistyötä Suomen venäjänkielisen yhteisön ja suomalaisten kulttuurilaitosten välillä.

Luentojen aiheet ja aikataulu

Taide ja taideintuitio – kenelle, keneltä, kenen kanssa

  • Aika: 29.3. klo 17.00–18.30
  • Paikka: Luckan Integration Center (Yrjönkatu 27)

Taidelaitokset ovat ryhtyneet viimeisten vuosikymmenten aikana panostamaan yhä enemmän vuorovaikutukselliseen yleisötyöhön. Myös taiteilijat ovat alkaneet osallistaa taiteeseen katsojia. Osallistava yhteistyö taidelaitosten, taiteilijoiden ja yleisön välillä voi olla monen muotoista ja vastata erilaisiin tarpeisiin. Luennolla tarkastellaan idean taustalla vaikuttavia, jatkuvasti kehittyviä rakenteita, sekä niiden synnyttämää vuorovaikutusta.

Kaija Kaitavuori on filosofian tohtori, taidehistorioitsija, museopedagogi ja tutkija. Hänen väitöskirjansa käsitteli osallistamiskäytäntöjä nykytaiteessa.

Yhteisöjen kehittäminen kulttuuritoiminnan moottorina. Esimerkkinä Manifesta-nykytaidetapahtuma ja nykytaidekeskus De Appel

  • Aika: 5.4. klo 17.00–18.30
  • Paikka: Annantalo, auditorio 2.krs (Annankatu 30)

Taiteilijat maailmalla ovat viime aikoina tutustuttaneet museoita ja kulttuurilaitoksia uudenlaiseen yleisötyöhön. Kokeluun ryhtyneet kulttuurilaitokset havaitsivat pian muutoksia missiossaan ja vastuualueissa, jopa yhteiskunnallisessa merkityksessä. Ovatko museot ja taiteilijat valmiita kantamaan tällaista vastuuta? Miksi kulttuurilaitokset eivät ymmärrä kehittää yhteisöjä?  Kenen pitäisi kiinnostua uusien yhteistyömetodien kehittämisestä? Jana Klitšuk ja David Smeulders kertovat kokemuksestaan MANIFESTA -biennaalissa ja nykytaidekeskus De Appelissa. He tarkastelevat yhteisöihin liittyviä stereotypioita ja taiteilijoiden itsenäisyyttä yhteisöjen sisällä sekä pohtivat taiteilijoiden, sosiaalityöntekijöiden ja taidepedagogien rooleja.

Jana Klichuk on MANIFESTA -biennaalin koulutusvastaava ja taidekritiikkiin erikoistunut taiteen maisteri. Vuosina 2010–2013 hän kuratoi pietarilaisen PRO ARTE -säätiön visuaalisen taiteen ohjelmia. Tutkija Luoteis-Venäjän Nykytaiteen keskuksessa vuosina 2013–2014.

David Smeulders vastaa koulutusohjelmista amsterdamilaisessa De Appel -nykytaidekeskuksessa.

Sosiaalinen teatteri Venäjällä ja maailmalla. Kokemuksia dialogista teatterin, yhteisöjen, museoiden ja järjestöjen välillä.

  • Aika: 12.4. klo 17.00–18.30
  • Paikka: Lintulahdenkatu 10, 1. kerros

Ada Muhina kertoo sosiaalisesta teatterista poikkitaiteellisena ilmiönä sekä teatterihankkeista, joita hän toteuttaa yhteisöjen, järjestöjen, koulujen ja museoiden kanssa. Muhina kertoo myös perustamastaan, nuorille suunnatusta Vmeste (Yhdessä) -dokumenttiteatterihankkeesta, Forum-teatterista, jossa on mukana ihmisoikeus- ja rauhanaktivisteja, sekä eri museoiden kanssa toteutetuista performansseista.

Ada Muhina on vaeltava taiteilija, teatterintekijä, kuraattori, ohjaaja, pedagogi ja toimittaja. Hän on vieraileva luennoitsija Venäjän valtiollisessa teatterikoulussa. Kuudetta vuotta toimivan VMESTE (yhdessä) -teatteriryhmän perustaja ja ohjaaja. Kuratoi New British Drama Festival -tapahtumaa Bolshoi-teatterissa. Ohjannut teatteria festivaaleilla ympäri Eurooppaa ja Etelä-Afrikassa. Lisätietoa: adamukhina.com.

Pietarista Helsinkiin ja takaisin. Suomalaiset taidemaailmat pietarilaisen taidehistorioitsijan silmin.

  • Aika: 13.5. klo 17.00–19.00
  • Paikka: Lintulahdenkatu 10, 1. kerros

Pietarilainen kulttuuri on etsinyt identiteettiään vuoropuhelussa luonnon, Suomen taiteen sekä Nevan rannalle asettuneiden suomalaisten luovuuden ja näkemysten kanssa. Samalla se on ollut puhekumppani ja lähde Suomen kulttuurille. Millaista tämä vuoropuhelu on käytännössä ollut, ja miten se jatkuu? Aleksei Boyko kutsuu pohtimaan tätä yhdessä, 1800-2000 -luvun vaihteen kultakauden taiteilijoiden työn valossa. Esimerkkeinä muun muassa Boratynski, Edelfelt, Korovin, Rerih, Gallen-Kallela, Repin, Djagilev ja Hyrskylahti.

Aleksei Boyko on museopedagogi, taiteentutkimuksen maisteri, Venäläisen museon johtava yleisötyön asiantuntija ja Pietarin yliopiston designtiedekunnan dosentti.