Syrjintä rapauttaa yhteiskuntamme perustaa ja haastaa Suomen poliittista järjestelmää

Vahva luottamus on perinteisesti ollut suomalaista yhteiskuntaa koossapitävä liima. Rasismi ja syrjintä heikentävät niitä kokeneiden luottamusta poliittisiin instituutioihin ja samaistumisen tunnetta suomalaisuuteen.

Kesällä 2023 käynnistyi toistaiseksi kenties laajamittaisin julkinen keskustelu rasismista suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelu alkoi siitä, kun tiedotusvälineet uutisoivat laajasti juuri nimitetyn hallituksen ministereiden aiemmin julkaisemista rasistisista kirjoituksista ja viesteistä sekä osallistumisesta äärioikeiston tapahtumiin.

Asiantuntijoiden mukaan keskustelu yhdenvertaisuudesta ja rasismin torjunnasta on Suomessa vielä pahasti kesken. Tämä näkyy myös tutkimuksista. Lokakuussa julkaistussa EU:n perusoikeusviraston kyselytutkimuksessa 13 maan joukossa afrikkalaistaustaiset ihmiset kohtasivat eniten rasistista syrjintää Saksassa, Itävallassa ja Suomessa.

Monikulttuuriset perheet ovat yhä näkyvämpi osa suomalaista yhteiskuntaa.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomen väestöstä 8,5 prosenttia eli noin 470 000 oli ulkomaalaistaustaisia, toisin sanoen henkilöitä, joiden vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Maahan muuttaneet ja heidän Suomessa syntyneet sekä kasvaneet jälkeläiset muodostavat suomalaisen demokratian jatkuvuuden kannalta kriittisen joukon.

Vahvasta keskinäisestä luottamuksesta syntyy luottamusyhteiskunta

Suomalainen yhteiskunta — kuten muut Pohjoismaat — on toistaiseksi perustunut maan asukkaiden vahvalle keskinäiselle luottamukselle, mikä on heijastunut myönteisesti myös yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan tunnettuun luottamukseen.

Luottamusta onkin pidetty yhtenä keskeisenä Suomen turvallisuutta vahvistavana tekijänä. Jos Suomi ja suomalaiset eivät kuitenkaan kohtele yhdenvertaisesti tänne muuttavia ja heidän jälkeläisiään, kasvava joukko maamme väestöstä ajautuu marginaaliin ja kallisarvoinen luottamuspääomamme heikkenee.

Siten keskeinen kysymys on, missä määrin rasismi heikentää edellytyksiä paitsi taloudelliselle ja sosiaaliselle myös poliittiselle kiinnittymiselle Suomeen. Näistä etenkin jälkimmäinen on toistaiseksi jäänyt maassamme vähemmälle huomiolle.

Joka neljäs ulkomaalaistaustainen on kokenut syrjintää

Kesäkuussa 2023 käynnistyi osana valtioneuvoston tutkimus ja selvitystoimintaa toteutettava Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (UTViS) ‑hanke. Siinä tuotamme uutta tietoa tekijöistä, jotka heijastuvat maahan muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kiinnittymiseen Suomessa.

Yksi hankkeen tutkimusaineistoista on eduskuntavaalien 2023 alla kerätty satunnaisotantaan pohjautuva kysely, jonka kohdejoukkona olivat ne täysi‑ikäiset suomalaiset, joiden toinen vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Vastaajat poimittiin Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Kyselyyn vastasi yhteensä 3072 henkilöä.

Vastaajista joka neljäs (26 %) kertoo tuleensa syrjityksi tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi etnisen taustansa, ihonvärinsä, äidinkielensä, puhetapansa ja/tai uskontonsa perusteella viiden viime vuoden aikana.

Syrjintää kokeneiden poliittinen luottamus on heikompaa

Lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien luottamusta poliittisiin instituutioihin (presidentti, eduskunta, hallitus, puolueet ja poliitikot) ja pyydettiin kuvailemaan omaa identiteettiään, kuten samaistumistaan suomalaisiin.

Syrjintää kokeneet luottavat keskimäärin poliittisiin instituutioihin vähemmän kuin he, jotka syrjintää eivät ole kokeneet. Syrjintää kokeneiden vastausten keskiarvo asteikolla 0–10 oli 6,1, mikä on 0,4 yksikköä alhaisempi kuin niiden keskiarvo, jotka eivät ole kokeneet syrjintää (6,5).

Syrjintä heijastuu poliittiseen luottamukseen myös välillisesti. Syrjintäkokemukset ovat selvästi yhteydessä siihen, miten voimakkaasti vastaajat kokevat itsensä suomalaisiksi. Vastaajat, jotka olivat kokeneet syrjintää, kertoivat yli kolme kertaa useammin samaistuvansa suomalaisiin vähän tai ei lainkaan.

Vastaavasti suomalaiseksi itsensä kokeminen heijastuu suoraan poliittista järjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen. Ero poliittisessa luottamuksessa vähän tai ei lainkaan itsensä suomalaisiksi kokevien ja vastaavasti erittäin paljon itsensä suomalaiseksi kokevien välillä on suuri, 1,5 yksikköä.

Rasismilla ja syrjinnällä on toisin sanoen yksilötasolla laajoja vaikutuksia paitsi esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin ja työllistymiseen, myös poliittiseen osallisuuteen. Sillä on vaikutuksia myös suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, joka perustuu kansalaisten sille antamaan hyväksyntään ja luottamukseen.

Poliittisen järjestelmän tulevaisuus vaakalaudalla

Keskustelua rasismista, syrjinnästä ja sen yhteydestä luottamukseen tarvitaan, sillä maahanmuuttotaustaisiin ja etnisiin
vähemmistöihin kuuluvien ihmisten poliittinen osallistuminen voi herättää valtaväestön keskuudessa vastustusta ja pelkoa siitä, että yhteiskunnassa valta jakautuu yhä useampien ryhmien kesken.

Suomalainen yhteiskunta ja maan poliittinen järjestelmä kuitenkin vahvistuvat vain silloin, kun kaikki tuntevat olevansa tervetulleita osallistumaan keskusteluun ja ilmaisemaan toiveitaan, ja kaikki saavat kokea tulevansa kuulluiksi päätöksenteossa.
Mitä useampi Suomessa arkeaan elävä kokee kuuluvansa osaksi suomalaisia ja maan poliittista yhteisöä, sitä todennäköisemmin poliittinen järjestelmä säilyttää uskottavuutensa ja hyväksyttävyytensä myös tulevaisuudessa.

Kirjoitus on julkaistu ensin Rapport-alustalla.