Maahanmuuttajayhteisö koetaan vahvuudeksi - Case Vantaa

Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevassa VN TEAS ‑hankkeessa Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (UTViS) pyritään lisäämään tietoa ja ymmärrystä maahan muuttaneiden ja heidän lastensa yhteiskunnalliseen osallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tätä selvitetään sekä perinteisten tutkimusmenetelmien että innovatiivisten osallisuuskokeilujen avulla.

Olemme jo aiemmin kirjoittaneet Lappeenrannan ja Turun osallisuuskokeiluista. Vantaan osallisuuskokeilu kytkettiin osaksi Vantaan kaupungin strategiaprosessia ja kehittämistyötä.

Suomen moninaisin kaupunki

Vuonna 2024 Vantaa juhli 50‑vuotissyntymäpäiviään. Kyseessä on monin tavoin erityislaatuinen suomalainen suurkaupunki. Osana pääkaupunkiseutua Vantaa on kiinteästi yhteydessä Helsinkiin ja Espooseen, ja kaupungin vetovoimaa lisäävät hyvien liikenneyhteyksien ja vehreyden ohella myös sen suhteellisen edullinen asuminen verrattuna naapurikaupunkeihin.

Tällä hetkellä 27 % Vantaan asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea, ja se on Suomen monikielisin kaupunki. Vantaan suurimpiin kieliryhmiin kuuluvat esimerkiksi venäjän‑, viron-, arabian- ja somalinkieliset. Monikielisyys on synnyttänyt kaupungissa aktiivisen yhdistystoiminnan, joka tarjoaa monipuolisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia kaupungin asukkaille.

Vuorovaikutusta ja edelläkävijyyttä

Vantaalla toimii monia monikulttuurisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat asukkaille monipuolisia palveluita ja toimintamuotoja, kuten neuvontaa sekä lasten ja aikuisten harrastusmahdollisuuksia. Kaupunki on aloittanut edelläkävijänä vuorovaikutuksen kehittämisen paikallisten kieli‑ ja kulttuuriyhteisöjen kanssa jo ennen monia muita kuntia.

Monikielisten asukkaiden tiedonsaannin parantamiseksi kaupungissa on otettu käyttöön monikielisiä neuvontapisteitä ja muita palveluita. Lisäksi Vantaan kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa, joiden rooli kaupunkilaisten osallisuuden edistämisessä on keskeinen. Pitkäjänteinen yhteistyö kaupungin ja yhdistysten välillä ja sitä tukeva verkosto mahdollistivat UTViS‑hankkeen osallisuuskokeilun integroimisen osaksi kaupungin toimintaa.

Osallisuuskokeilumme ajoittui Vantaalla kaupungin uuden strategian kehitysprosessin alkuvaiheeseen ja olivat osa laajempaa dialogisarjaa, jonka tavoitteena oli kerätä kaupunkilaisten näkemyksiä kaupungin kehittämiseksi. Kokeiluun osallistui Vantaan kaupungin henkilöstön edustajia ja monikielisiä järjestöaktiiveja.

Kokeilut täydensivät myös UTViS‑hankkeen tutkimusaineistoa. Saimme osallisuuskokeilusta käytännönläheistä tietoa siitä, kuinka kaupunkilaiset kokevat Vantaan palvelut ja oman osallistumisensa mahdollisuudet.

Osallisuuskokeilu osana strategista kehittämistä

Kokeiluissa hyödynnettiin Erätauko‑menetelmää, joka on laajalti tunnettu rakentavan keskustelun menetelmä, jota esimerkiksi suomalaiset kunnat ja valtionhallinto ovat käyttäneet niin kansalaisten kuin henkilöstönsä kuulemisessa ja kaupungin asukkaiden osallistamisessa.

Vantaalla menetelmä soveltui erityisen hyvin monikielisten keskusteluiden toteuttamiseen, ja osana kokeilua koulutettiin myös monikielisiä fasilitaattoreita. Erätauko‑koulutus jätti kaupungille pysyvän resurssin – kielitaitoiset fasilitaattorit, joita voidaan jatkossa hyödyntää vastaavissa tilaisuuksissa ja kaupunkilaisten osallistamisessa.

Seitsemään "Kotona Vantaalla" ‑aiheiseen keskustelutilaisuuteen osallistui yhteensä 88 vantaalaista. Keskustelut pidettiin somaliksi, arabiaksi, albaniaksi, englanniksi, venäjäksi ja viroksi sekä selkosuomeksi. Osallistujien kokemuksissa nousi esille yhteisiä aiheita, kuten luonnon merkitys, yhteisöllisyyden vahvuudet sekä nuorison hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet.

Huolenaiheista kohti ratkaisuehdotuksia

Dialogien huolenaiheissa korostuivat etenkin nuorisorikollisuus ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa. Keskustelut korostivat, että kulttuurisensitiivisyys ja selkeä viestintä ovat olennaisia keinoja luottamuksen rakentamisessa asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden välillä.

Luottamus kaupungin palveluihin, erityisesti kouluun, nähtiin keskusteluissa vahvana perustana, jonka varaan voidaan rakentaa entistä parempaa yhteistyötä. Keskustelujen pohjalta syntyi konkreettisia kehitysehdotuksia, kuten henkilökunnan kulttuuritietoisuuskoulutusten laajentaminen ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien kehittäminen, jotka voivat osaltaan vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Kohti yhteisöllisempää tulevaisuutta

Vantaalla on paljon mahdollisuuksia hyödyntää asukkaidensa moninaisuutta vahvan yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Keskustelijoiden mukaan kaupunki voi entistä tehokkaammin tuoda yhteen eri kieli‑ ja kulttuuriryhmät sekä päättäjät avoimen dialogin ja yhteisen ymmärryksen pohjalta.

Maahanmuuttajataustaiset yhteisöt ja monikulttuuriset yhdistykset tarjoavat kaupunkiorganisaatiolle toimivia kanavia tavoittaa asukkaita sekä ymmärtää paremmin erilaisia näkökulmia ja tarpeita. Näiden yhteisöjen asiantuntemusta voidaan hyödyntää esimerkiksi vuorovaikutteisissa tilaisuuksissa, kuten keskusteluissa ja kohtaamisissa.

Merkittävä haaste on sen varmistamisessa, että osallisuuskokeiluista kerätty tieto saadaan systemaattisesti siirrettyä osaksi kaupungin strategista suunnittelua ja palveluiden kehittämistä. Esimerkiksi eri hallinnonalojen välinen yhteistyö ja resurssien kohdentaminen voivat muodostaa esteitä osallisuustyön tulosten hyödyntämiselle.

Osallisuustyön integroiminen osaksi kaupungin pysyvää toimintaa vaatii myös sitoutumista päätöksentekijöiltä. Tämän vuoksi on keskeistä kysyä, miten Vantaan kaupunki voi jatkossa varmistaa, että asukkaiden esiin nostamat ideat ja tarpeet eivät jää yksittäisten kokeilujen tasolle, vaan muodostavat perustan läpileikkaaville ja johdonmukaisille tavoitteille koko kaupungissa.

Erään keskustelijan sanoin: ”Tuntuu, että tämä (dialogi) oli vain harjoitus, ja edessä on jotain isompaa.”

Tämä näkemys kuvastaa Vantaan mahdollisuuksia rakentaa yhteisöllisempää kaupunkikulttuuria, jossa asukkaiden kokemukset ja ideat tukevat kaupungin laajempia strategisia päämääriä.

Yhteisöllisyyden merkitys korostuu erityisesti nyky‑yhteiskunnassa, jossa polarisaatio syvenee. Vantaan tapa tuoda yhteen asukkaat, kaupungin työntekijät ja päättäjät strategisen keskustelun äärelle tarjoaa mallin, joka yhdistää herkkyyden erilaisten näkökulmien huomioimiselle ja sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin.

Tämä esimerkki voi inspiroida myös muita kuntia ja kaupunkeja luomaan vahvempaa luottamusta ja yhteistyötä monimuotoisissa yhteisöissä.