6.5.2024
Cultura-säätiö käynnistää uuden selvityksen
Syksyllä julkaistava selvitys kertoo, miten Suomessa asuvat venäjänkieliset kokevat suomalaisen yhteiskunnan. Keskiössä on medialuottamus ja yhteiskunnallinen osallisuus.
Kaksi vuotta sitten Cultura‑säätiö toteutti yhdessä Innolink Group oy:n kanssa Suomen venäjänkieliset 2022 –selvityksen, joka pohjautui puhelimitse tehtyyn kyselyyn.
Kyselyyn osallistui yli 1600 Suomessa asuvaa venäjänkielistä. Siinä kartoitettiin venäjänkielisten ajatuksia ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä, tulevaisuuden näkymiä ja vastaajien luottamusta yhteiskunnan toimijoihin, kuten eduskuntaan, mediaan, puolustusvoimiin ja poliisiin.
Kyseessä oli ensimmäinen näin laaja selvitys Suomen venäjänkielisten asenteista ja ajatuksista. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty muissa Euroopan maissa.
‑ Olisi mielenkiintoista ja hyödyllistä verrata esimerkiksi Virossa ja Saksassa toteutettujen tutkimusten tuloksia tilanteeseen Suomessa, sanoo Cultura-säätiön johtaja Sani Kontula-Webb.
Nato‑jäsenyyden ja itärajan sulkemisen vaikutukset?
Venäjänkieliset ovat Suomen suurin vieraskielinen vähemmistö. Heitä on tuoreimman tilaston mukaan 99 606.
‑ Muutokset maailmalla ja suomalaisessa yhteiskunnassa etenevät nopeasti ja viimeisessä kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon. On kiinnostavaa nähdä, miten sellaiset merkittävät tapahtumat kuten Suomen liittyminen Natoon tai itäisten raja-asemien sulkeminen ovat vaikuttaneet Suomen venäjänkielisten kokemuksiin ja asenteisiin, Kontula-Webb sanoo.
Suomen venäjänkieliset ovat moninainen ryhmä, johon kuuluu kielen perusteella myös esimerkiksi Virosta, Ukrainasta tai Valko‑Venäjältä Suomeen muuttaneita. Valtaosalla Suomen venäjänkielisistä on kuitenkin tausta juuri Venäjällä.
Suomen venäjänkieliset 2024 –selvitys tulee käsittelemään samoja aiheita kuin kahden vuoden takainen selvitys, mutta se keskittyy erityisesti venäjänkielisten medialuottamukseen ja median käyttöön.
‑ Aiemmassa selvityksessä tuli esille, että venäjänkieliset luottavat vähemmän suomalaiseen mediaan kuin muu väestö. Vastaajat, joilla oli korkeampi luottamus suomalaiseen mediaan, luottivat enemmän muihinkin yhteiskunnan instituutioihin ja tuomitsivat vahvemmin Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, kertoo Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky.
Huoltovarmuuskeskus yhteistyökumppanina
Cultura‑säätiö toteuttaa selvityksen yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Innolink Group oy:n kanssa. Huoltovarmuuskeskus (HVK) rahoittaa osittain tutkimusta, koska Suomessa asuvien venäjänkielisten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan ja mediaan on kriittistä, kun pohditaan yhteiskunnan haavoittuvuutta ja kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä.
‑ Selvitys kerryttää tietopohjaa venäjänkielisten suhtautumisesta Suomeen ja antaa tietoa heidän yhteenkuuluvuudestaan, osallisuudestaan ja sitoutumisestaan suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo varautumisasiantuntija Teuvo Arolainen, joka on HVK:n edustajana projektin ohjausryhmässä.
‑ Selvitys pohjustaa samalla huoltovarmuuteen liittyviä mahdollisia jatkoselvityksiä. Esimerkiksi tietoisuus venäjänkielisten pääasiallisista tiedonlähteistä voi auttaa kehittämään viestintästrategioita ja vastaamaan informaatiovaikuttamiseen, Arolainen jatkaa.
Suomen venäjänkieliset 2024 –selvitys julkaistaan tiistaina 29.10.2024 Cultura‑säätiön konferenssissa Helsingissä.
Yhteystiedot
Eilina Gusatinsky
Johtava asiantuntija, Instituutiot ja osallisuus