#Blogi: Monikieliset suomalaisnuoret – Mission possible?

Kaksi vuotta sitten aloitimme säätiössä Monikieliset suomalaisnuoret -hankkeen. Jo heti alussa huomasimme, että aihe on erittäin ajankohtainen. Täällä kasvaneet maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät hyödy hankkeista ja toiminnasta, jotka ovat suunnattu juuri Suomeen muuttaneille. Toisaalta yhteiskunta ei ole vielä valmis näkemään heitä tasavertaisina kantasuomalaisten ikätovereidensa kanssa. Toinen tärkeä hankkeeseen liittyvä yhteiskunnallinen haaste on, kuinka yhdistää erilaisista taustoista tulevat nuoret niin, että he alkaisivat toimimaan yhtenäisenä ryhmänä. Onko tästä olemassa sääntöjä tai algoritmeja, jotka auttaisivat tulevaisuudessa kaikkia nuorten kanssa työskenteleviä? Ja kuinka saada yhteiskunta ymmärtämään, ettei meidän tule jakaa lapsiamme meihin ja muihin, sillä heidän on rakennettava yhdessä tulevaisuuttamme?


Ensimmäisen vuoden hankkeeseen sisältyi kokeiluja, virheitä ja löydöksiä sekä tasapainon hakemista suurten visioiden ja todellisuuden välillä. Järjestimme kyllä suunnitelmiemme mukaan nuorten monikielisen toimituksen vuoden 2018 Porin SuomiAreenalle. Nuoret haastattelivat poliitikkoja ja asiantuntijoita sekä järjestivät kyselyjä ja keskusteluja. Journalistisen materiaalin tekeminen olisi kuitenkin vaatinut toisenlaisia valmiuksia: ymmärrystä yhteiskunnan toimimisesta ja taitoa muotoilla omia ajatuksia. Siksi valmistauduimme vuoden 2019 SuomiAreenaan järjestämällä nuorille vuoden mittaan luentoja ja työpajoja sekä mediakurssin. Yhteistyöllä median kanssa oli myös suuri merkitys, ja hankkeemme saikin tukea Yleltä.

Vuoden aikana opittua

Opettajien tuelle tarvetta

Valmistauduimme SuomiAreenaan kevään 2019 ajan Nuoret tulevaisuuden tekijät -kurssilla, joka tutustutti nuoria suomalaisen yhteiskunnan demokratian rakenteisiin. Kurssi järjestettiin yhteistyössä muutaman pääkaupunkiseudun koulun ja lukion kanssa.

Tavoitteemme oli nuorten tukemisen ja heidän SuomiAreenaan valmistautumisen lisäksi jakaa yhteistyökouluille tietämystämme nuorten osallisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa ja ymmärrystä kulttuurisensitiivisyydestä. Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa sitä, että esimerkiksi opettajien olisi tärkeää ymmärtää ja havaita seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa eri taustaisten suomalaisnuorten toimintaan ja elämään.

Kurssia toteuttaessamme huomasimme, että jos haluamme tukea opettajia, meidän on toimittava kyseisen koulun ehdoilla. Opettajilla ei ole ylimääräistä aikaa tai resursseja, joten meidän täytyisi tuntea opetussuunnitelma, aikataulut ja opettajan mieltymykset – mieluiten ennen, kun esittelemme ideamme koululle. On tärkeää saada opettajat innostumaan ja uskomaan hankkeeseen, kiinnostumaan sekä prosessista ja lopputuloksesta että prosessin aikana tehdyistä havainnoista. Ilman tätä innostusta ja toimivaa yhteistyösuhdetta opettajille on vaikeaa selittää, miten rakentaa nuorille sellaiset puitteet, joissa osallisuuden kokemukset ja oivallukset yhteiskuntaan kuulumisesta olisivat mahdollisia. Vaikka tietysti ylimääräinen kurssimerkintä todistukseen oli tässä tapauksessa nuorille myös tärkeä.

Toinen keino opettajien tukemiseksi tulevaisuudessa olisi toteuttaa kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa seminaareja tai täydennyskoulutusta, joissa jaetaan hankkeessa kerättyä tietoa ja kokemusta kulttuurisensitiivisyydestä.

Median rooli ja vaikutus

Mediayhteistyön jatkon kannalta voimme pohtia, miten vakuuttaa toimittajat siitä, että maahanmuuttajataustaiset on nähtävä tasa-arvoisina kansalaisina eikä vieraina ryhminä, joihin liittyy vain ongelmia. Lehdistö luo yhteiskunnallista ilmapiiriä. Voi olla, että ajan kuluessa tulee muita, tehokkaampia keinoja vaikuttaa ihmisten maailmankatsomukseen ja auttaa luopumaan ennakkoluuloista, mutta toistaiseksi se on kuitenkin median tehtävä.

On ymmärrettävää, että koska kaikki maahanmuuttajat eivät hallitse suomen kieltä riittävästi, on heitä toisinaan vaikeampi mieltää suomalaisiksi. Sitä sen sijaan ei voi ymmärtää, että miksi heidän Suomessa kasvaneet lapsensa eivät näy ja kuulu mediassa yhdenvertaisesti suomalaisina nuorina. Tällä hetkellä he ovat vain maahanmuuttopolitiikan tai siihen liittyvien ongelmien kuvastoa – tai istuvat omalle viiteryhmälleen varta vasten rakennetulla ns. hiekkalaatikolla.

Helsingin kaupunki ja Yle järjestivät elokuun alussa Pointti-kaupunkifestivaalin. Hankkeeseemme osallistuneet nuoret haastattelivat festivaaleilla pormestari Jan Vapaavuorta ja Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilaa. Nuoret kysyivät muun muassa mitä pitäisi tehdä, jotta täällä kasvaneet maahanmuuttajataustaiset nuoret nähtäisiin osana yhteiskuntaa, ei kansainvälistymisenä tai ongelmana, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan paljon räätälöityjä palveluita. Ylä-Anttila totesi, että monikielisen suomalaisuuden normalisointi on yksi Ylen tehtävistä. Pieniä askelia siihen suuntaan tehdäänkin jo, ja me haluamme Monikieliset suomalaisnuoret -hankkeen kautta olla mukana tässä prosessissa.

SuomiAreena 2019 ja 2020

Tänä kesänä perustimme jälleen nuorten toimituksen SuomiAreenalle. Kuten olimme arvelleet, nuorten tueksi mukaan lähteneet eri taustaiset tutorit auttoivat meitä rakentamaan erityisen luottamuksellisen ilmapiirin. Nuoret muodostivat nopeasti toimivan tiimin ja tuottivat yhdessä suomenkielistä journalistista materiaalia SuomiAreenan keskusteluista. Tämän lisäksi nuoret kirjoittivat blogeja ja tekivät videoita viikon aikana SuomiAreenan teemoista venäjäksi, somaliksi, turkiksi ja farsiksi.

Tulevaisuudessa haluamme laajentaa hankkeen SuomiAreenaan liittyvää toimintaa. Ajatus on, että nuorten toimitus muuttuisi valtakunnalliseksi ja vakiinnuttaisi asemansa SuomiAreenan ohjelmistossa. Vuoden aikana eri kaupunkien nuorisotoimien media-pajat valmistautuisivat SuomiAreenaan, ja Cultura-säätiön Monikieliset suomalaisnuoret -hanke tukisi toimijoita osallistamaan ja tiimiyttämään eri taustaisia nuoria. Vuoden 2020 SuomiAreenan nuorten toimitusta saapuisi pyörittämään nuoria ympäri Suomen.

Nuorten täytyy näkyä ja kuulua vuoden tärkeimmässä keskustelutapahtumassa. Uskomme, että kahden vuoden aikana kerätty kokemus auttaa löytämään kumppaneita seuraavan vaiheen toteuttamiseen.