#Apurahatarina: lasten varhainen venäjän kielen oppiminen alkuopetusvaiheessa

FK Maarit Kaunisto sai juhlarahaston apurahan vuonna 2016 aineiston litteroimiseen ja väitöskirjaan kuuluvien artikkeleiden kirjoittamiseen. Väitöskirjatutkimus käsittelee suomenkielisten lasten varhaista venäjän kielen oppimista alkuopetusvaiheessa. Kaunisto käyttää lähestymistapana nk. CLIL-metodia (Content and Language integrated Learning), jossa oppimissisältöjä opiskellaan kohdekielellä eli tässä tapauksessa venäjän kielellä.

Artikkeli Osallistujaroolit venäjänkielisessä CLIL-opetuksessa: Itsevalinnan kautta monenkeskisyyteen? julkaistaan Kasvatuksen vuosikirjassa marraskuussa 2018. Artikkelin aineisto on kerätty venäjää toisena kielenä oppivasta alakoulun CLIL-luokasta. Kaunisto käsittelee luokkahuonevuorovaikutuksessa institutionaalisen kielisopimuksen nimissä syntyvää osallistujaroolien vaihtelua ja sosiaalisen arjen muodostumista. Kielisopimuksella tarkoitetaan, että oppilaat saavat vastata vapaasti pyytämättä puheenvuoroa, mikäli he käyttävät kohdekieltä (L2 eli second language).

Vuorovaikutustutkimuksissa on havaittu, että oppilaiden aktiivisuus ja osallistuminen ovat lisääntyneet opetuksessa, mikä voi osittain johtua opetustyylin ja luokkahuonekulttuurin muutoksesta. Kauniston mukaan oppilas voi olla aktiivinen, vaikka hän ei puhuisi, vaan käyttäisi multimodaalisia strategioita, kuten kehollisuutta (nyökkäys, pään ravistus, hymy, katse) ja prosodiaa (ääneen voimakkuus, korkeus, äänensävy, rytmi, painotus).

Artikkelissa Saako Mustan Tussin? Oppilaiden pyynnöt venäjänkielisessä CLIL-alkuopetuksessa tarkastellaan oppilaiden pyyntöjä CLIL-alkuopetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu kahden vuoden (2013-2015) aikana videonauhoitetuista luonnollisista vuorovaikutustilanteista. Sosiokulttuurisen ja tilanteisen oppimisen teorioiden pohjalta oletuksena on, että oppilaat sosiaalistuvat oman yhteisönsä toimintaan kahden alkuopetusvuoden aikana toimimalla yhdessä ja osallistumalla vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisoppijoiden kanssa. Jo ensimmäisen vuoden keväällä oppilaiden aloittamat pyynnöt muuttuvat lähes täysin venäjänkielisiksi. Kahden vuoden aikana oppilaat kehittyvät myös pyyntöjen rakenteellisessa muotoilemisessa käyttäen apunaan opettajan tarjoamia malleja ja rakennekehyksiä. Tutkimus osoittaa, että autenttisissa vuorovaikutustilanteissa voidaan omaksua sisällön ohessa myös kohdekielen rakenteita, sanastoa ja kielenkäyttöä sekä kielisopimuksen avulla ohjata oppilaiden toimijuutta kielen oppimisen näkökulmasta oikeaan suuntaan.