Osallisuuden kolme pointtia

Haluamme nostaa kunta‑ ja aluevaalien alla esille osallisuustyön merkitystä kotoutumisessa. Onnistunut osallisuustyö tarvitsee riittävät resurssit.

Osallisuus on yksi niistä sanoista, jotka näyttävät hyviltä strategiapapereissa. Se mainitaan kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtionhallinnossa, ja sille löytyy tilaa juhlapuheissa. Mutta mikä on osallisuuden todellinen tila? Onko se jotain, joka todella toteutuu arjessa – vai jääkö se yleväksi tavoitteeksi, joka unohtuu budjettiriihessä ja talousarvioneuvotteluissa?

Cultura‑säätiössä olemme saaneet työssämme seurata läheltä, miten osallisuustyötä käytännössä tehdään ja miten siihen panostaminen myös välillä unohtuu.

Osallisuus ei voi olla erillinen hanke tai projekti, joka käynnistetään ja sitten haudataan rahoituksen loppuessa. Sen on oltava osa kunnan ja hyvinvointialueen rakenteita, mutta siihen tavoitteeseen pääsemiseksi on vielä työtä tehtävänä.

Osallisuus syntyy saavutettavuudesta

Saavutettavuus on yksi osallisuuden perusedellytyksistä. Monikielinen ja kulttuurisensitiivinen viestintä sekä selkokieliset materiaalit ovat tärkeitä ja osallistumisen pitää olla helppoa ja luontevaa kaikille, riippumatta kielitaidosta tai hallinnollisen järjestelmän tuntemisesta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Osallistumisen paikkoja ja tapoja pitää kehittää yhdessä niiden kanssa, joita ne koskevat. Ei ylhäältä alaspäin, vaan aidossa yhteistyössä.
• On varmistettava, että osallisuuden prosessit ovat kaikille ymmärrettäviä – ei vain niille, jotka jo tuntevat julkishallinnon toimintatavat ja prosessit.
• Digitaalisten palveluiden saavutettavuus on tärkeää, mutta se ei voi kokonaan korvata kasvokkaisia kohtaamisia. Kaikki eivät ole verkossa.

Osallisuus vahvistuu, kun rakenteet tukevat moninaisuutta

Kunnissa ja hyvinvointialueilla puhutaan monimuotoisuudesta ja siitä, miten henkilöstön tulisi heijastaa asukkaiden moninaisuutta. Tämä ei tarkoita sitä, että tehtäviin rekrytoidaan ihmisiä vain edustuksen vuoksi.

Sen sijaan rakenteiden on oltava sellaisia, että eri taustoista tulevilla ihmisillä on todellinen mahdollisuus hakeutua ja päästä mukaan. Kun kunnissa on eritaustaisia asiantuntijoita, jotka suomen kielen lisäksi pystyvät palvelemaan asiakkaita myös muilla kielillä, heillä on tärkeä rooli luottamuksen rakentamisessa. He voivat madaltaa kynnystä osallistua, koska heidän läsnäolonsa viestii, että osallisuus kuuluu kaikille.

On helpompaa lähteä mukaan, kun tietää, että viranhaltijoissa on ihmisiä, joihin voi samaistua ja joiden kanssa voi kokea tulevansa ymmärretyksi.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

• Kunnissa ja hyvinvointialueilla on käytössä anonyymi rekrytointi ja työpaikoista viestitään saavutettavasti.
• Työyhteisöt saavat tukea monimuotoisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen.
• Kunnan työntekijöiden kielitaitoa ja kulttuurista osaamista hyödynnetään aktiivisesti osallisuuden edistämisessä.

Osallisuus on investointi, ei menoerä

Kun osallisuus toteutuu aidosti, siitä hyötyvät kaikki. Se ei ole vain vähemmistöjen tai maahan muuttaneiden asia – se on toimivan yhteiskunnan perusta. Osallisuus vahvistaa luottamusta, parantaa palveluiden laatua ja ehkäisee syrjäytymistä.

Osallisuutta ei kuitenkaan voi tehdä ”sitten kun on aikaa” tai ”jos saadaan hankerahoitus.” Se vaatii johdonmukaisia päätöksiä, resursseja ja jatkuvaa työtä. Kysymys kuuluu: onko meillä poliittista tahtoa tehdä osallisuudesta todellisuutta?

Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjillä on mahdollisuus näyttää päätöksillään, että osallisuus ei ole vain sana strategiapaperissa, vaan käytännön tekoja ja resurssointia.

Lue kunta‑ ja aluevaaliterveisemme ehdokkaille täällä.