22.10.2023
Suomen venäjänkieliset 2022-selvityksen alustava raportti julkaistiin syksyllä 2022
Venäjän hyökkäyssodasta alkanut kriisi koettelee ihmisiä niin yhteiskunnallisella tasolla kuin henkilökohtaisesti.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan joutuivat Suomessa asuvat venäjänkieliset erityisen huomion kohteeksi jo siksi, että he puhuvat kieltä, jota Venäjä väitti “puolustavansa” Ukrainassa.
Pian sen jälkeen Suomi otti vastaan tuhansia ukrainalaisia pakolaisia. Venäjä on myös monien ukrainalaisten pakolaisten äidinkieli. Osa heistä ei halua silti nyt käyttää sitä Venäjän yksipuolisesti aloittamasta sodan takia.
Suomessa asui vuonna 2022 noin 87 500 henkilöä, joiden äidinkieleksi on merkitty väestörekisteriin venäjä. He ovat kaikki jonkun työkavereita, ystäviä, sukulaisia, rakkaita, naapureita, opettajia, potilaita ja monella eri tavoin merkityksellisiä ihmisiä.
Suomessa asuvat venäjänkieliset ovat hyvin moninainen joukko eritaustaisia ihmisiä ja eri kansallisuuksien edustajia, ja nyt jos koskaan on ajankohtaista kysyä mitä he ajattelevat elämästään Suomessa ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Cultura‑säätiö päätti kysyä tätä Suomen venäjänkielisiltä itseltään. Saimme 1 632 ihmiseltä vastaukset kyselyn aiheiden haastavuudesta huolimatta. Se kertoo luottamuksesta.
Mitä siis saimme tietää Suomen venäjänkielisten…
…luottamuksesta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan?
Vastaajat osoittivat luottamusta usealle suomalaiselle instituutiolle, kuten poliisille (90 %), puolustusvoimille (83 %) ja koululle (82 %).
Enemmistö vastaajista viihtyy omalla asuinalueellaan ja katsoo voivansa ilmaista mielipiteitään vapaasti. Moni haluaa jatkaa asumista Suomessa ja toivoo myös lastensa rakentavan tulevaisuutensa Suomessa. Enemmistö hallitsee suomen kielen niin, että tulee sillä hyvin toimeen.
Hyvä kielitaito ei kuitenkaan vahvista luottamusta suomalaiseen mediaan, vain 41 % venäjänkielisistä luottaa suomalaiseen mediaan.
…syrjintäkokemuksista?
Venäjän aggressio kärjisti todistetusti venäjänkielisiin kohdistuvia asenteita ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. Kuitenkin 82 % vastaajista ei vastaustensa mukaan ollut kevään aikana kokenut syrjintää sodasta johtuen.
Sen sijaan voi melko varmasti olettaa, että moni venäjänkielinen kokee jyrkkää identiteettikriisiä.
…asenteista ja huolista?
64 % selvityksen vastaajista sanoi, ettei pidä Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna. Tätä voi sinänsä pitää melko positiivisena tuloksena. Näin vastanneiden kommentteja kyselyn lopussa olleeseen ”avoimeen kysymykseen” tarkasteltiin yksityiskohtaisesti.
Näiden vapaamuotoisten kommenttien perusteella asia ei ole aivan yksiselitteinen.
Vastaajille tilanne on ristiriitainen ja he kokevat sen vaikutukset henkilökohtaisesti omaan identiteettiinsä ja osallisuuteensa. Kuva rajoja ylittävästä turvallisesta ja avoimesta maailmasta, johon koettiin aiemmin osallisuutta, on muuttunut epämääräiseksi ja uhkaavaksi.
Sotatoimien paheksuminen ei aina tarkoita Venäjän ja sen toiminnan tuomitsemista. Mukana voi olla myös olla harmitusta tilanteesta, yleinen rauhanpuolustamisen aate, huolet vapaasta liikkuvuudesta, sukulaisista, työstä jne. Jotkut yrittivät mahdollisesti antaa sosiaalisesti toivottavia tai hyväksyttäviä vastauksia.
Asenteiden ristiriitaisuudesta kertovat myös Venäjään kohdistettuja pakotteita sekä ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista koskevat vastaukset. Pakotteisiin suhtautui kielteisesti 56 % prosenttia vastaajista, eikä suurien pakolaismäärien vastaanottaminen saa kannatusta kuin 43 %:n venäjänkielisten keskuudessa.
Suomessa oleskelee tilapäisen suojelun perusteella noin 40 000 Ukrainan pakolaista. He ovat yksi syy tämän selvityksen tekemiseen.
Itse selvitystyö saavutti heitä heikosti, sillä heillä ei ollut vielä pysyvää kotipaikkakuntaa. Moni heistä ei myöskään merkitse kotikielekseen venäjää. Heistä kolmannes kertoo aikovansa jäädä Suomeen.
Vuonna 2023 moni ukrainalainen saa Suomesta kotikunnan. He muuttavat täällä jo aiemmin asuneiden Suomen venäjänkielisten naapureiksi. Osa pakolaisista kokee venäjän kieleen liittyvää vastenmielisyyttä, vaikka heidän oma äidinkielensä olisi venäjä. Tämä voi synnyttää jännitteitä ja vastakkainasettelua.
Tässä tilanteessa on aivan erityisen tärkeää vähentää jännitteitä ja tukea avoimuutta, koska luottamus instituutioihin, mediaan ja yleisemmin suomalaiseen yhteiskuntaan on avain yhteiseen turvallisuuteemme, ja estää myös esimerkiksi informaatiovaikuttamisen onnistumista. Osallisuus ja inkluusio vähentävät riskitekijöiden vaikutuksia.