Kohti asukkaiden osallisuutta - Case Lappeenranta

Viime vuosina Suomen kunnissa on yhä vahvemmin tunnistettu tarve laajentaa ja tukea ulkomaalaistaustaisten asukkaiden yhteiskunnallista osallistumista sekä vuorovaikutusta kuntien kanssa niin, ettei se rajoitu vain peruspalveluiden käyttöön.

Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevassa VN TEAS ‑hankkeessa Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (UTViS) pohditaan, miten kunnissa voidaan rakentaa vuorovaikutteinen ja aidosti osallistava yhteisö. Tätä selvitetään sekä perinteisten tutkimusmenetelmien että innovatiivisten osallisuuskokeilujen avulla.

Englantia ja venäjää kuulee Lappeenrannassa paljon

Lappeenrannassa venäjää äidinkielenään puhuvat edustavat merkittävää osaa kaupungin asukkaista (tarkalleen 4,6 %). Kehitys johtuu pitkälti kaupungin sijainnista. Lappeenranta tarjoaa sujuvan pääsyn sekä pääkaupunkiseudulle että Venäjälle. Venäjänkielisten keskuudessa on huomattava määrä lapsiperheitä, ja ryhmän enemmistö on työikäisiä.

Toinen merkittävä kieliryhmä on englanninkieliset, joihin kuuluvat LUT‑yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun työllistämät asiantuntijat, tutkijat sekä opiskelijat. Muita kieliä, kuten arabiaa puhuvia on Lappeenrannassa selvästi vähemmän kuin venäjää ja englantia äidinkielenään puhuvia.

Lappeenranta ratkoo monia samoja haasteita ja tarpeita ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osallistumisen ja palveluiden kehittämisen suhteen, kuin muutkin suomalaiset kunnat.

Osallisuus Lappeenrannassa ennen ja nyt

Lappeenrannassa tunnistettiin jo vuosia sitten tarve tavoittaa monikieliset kuntalaiset aiempaa paremmin. Tätä varten kaupungissa järjestettiin ennen pandemiaa säännöllisesti monikulttuurisia foorumeita sekä kokeiltiin monikulttuurisen alueraadin kokoamista, jonka toiminta pohjautui suomenkielisten alueraatien työmenetelmiin.

Kokeilu osoitti, että juuri foorumit loivat ulkomaalaistaustaisille asukkaille turvallisen ja kannustavan tilan, jossa he saattoivat osallistua ja olla vuorovaikutuksessa sekä toistensa että kaupungin kanssa. Monikulttuurisen alueraadin konsepti sen sijaan ei vakiintunut, sillä sen edellyttämä säännöllinen kokoontuminen ja alueellinen sitoutuminen eivät olleet sovellettavissa koko kaupungin mittakaavaan.

Pandemia ja poikkeusaika vaikeuttivat ulkomaalaistaustaisten kuntalaisten tavoittamista. Monikulttuuriset foorumit jäivät tauolle, ja kaupungin henkilöstön vaihtuvuus vaikutti osallisuustoiminnan jatkuvuuteen.

Miun paikka ‑kokeilun menetelmät

Vuonna 2021 Lappeenranta alkoi toteuttaa yhdessä Cultura‑säätiön kanssa Miun paikka –osallisuuskokeilua. Kokeilun tavoitteena oli yhdistää niin suomen- kuin venäjänkieliset lappeenrantalaiset yhteisen aiheen, eli oman kaupungin viihtyvyyden äärelle.

Työvälineiksi valikoituivat Sitran kehittämät Erätauko ‑dialogi ja Tulevaisuustaajuus -menetelmä. Niitä hyödyntämällä tavoiteltiin yhdenvertaista vuorovaikutusta osallistujien välille. Myös kaupungin edustajat osallistuivat prosessiin ensisijaisesti kaupunkilaisina omasta kokemuksestaan käsin, eivätkä viranhaltijoiden roolissa.

Miun paikka ‑kokeilu vietiin päätökseen elokuussa 2024, jolloin kokeilusta kertova raportti luovutettiin kaupungille 29.8.2024 Lappeenrannan kaupungin järjestämän avoimien ovien päivän tapahtuman yhteydessä.

Mitä kaupunkilaiset toivovat?

Lappeenrannan monikielisen väestön oma aktiivisuus vaihtelee Naapuriäidit ‑toiminnasta lasten ja aikuisten harrastuskerhojen järjestämiseen sekä puhtaaseen yhteiskunnallis-poliittiseen toimintaan. UTViS -osallisuuskokeilun osallistujilla oli myös kokemusta erilaisten kannanottojen ja vetoomusten laatimisesta esimerkiksi koulujen sijaintia koskien.

Lappeenrannan kaupungissa UTViS ‑hankkeen kokeilut käynnistettiin Miun paikka –prosessin osana, ja siksi dialogien aiheeksi valikoitui yhteiskunnallinen osallistuminen paikallistasolla. UTViS-kokeiluun osallistuneiden venäjän- ja englanninkielisten ryhmien näkemykset siitä, miten kaupunki voi parhaiten tavoittaa heidät viestinnässään ja huomioida tilaisuuksien järjestämisessä olivat osin samoja ja osin erilaisia.

Kumpikin ryhmä koki osallisuuden kannalta tärkeiksi kolme teemaa:

• Osallistuminen kaupungin tasolla koetaan tärkeäksi mahdollisista kieleen ja kulttuuriin liittyvistä haasteista huolimatta.
• Monikielinen tiedotus ja vuorovaikutus ovat avainasemassa kaikkien kaupunkilaisten mukaan saamisessa.
• Kannustava ilmapiiri sekä selkeät ja konkreettiset osallistumisen muodot ovat tärkeitä osallisuuden edistämisen näkökulmasta.

Näiden lisäksi oman aktiivisuuden koettiin olevan avainasemassa osallisuuden rakentumisessa.

Erilaisia kuntalaisia, erilaisia tarpeita

Venäjänkielisten ja monikansallisten englanninkielisten kokeiluun osallistuneiden näkemykset ja kokemukset eroavat pääasiassa sen mukaan, millä perustein he ovat muuttaneet Lappeenrantaan ja miten pitkään he ovat asuneet kaupungissa.

Englanninkieliset kokevat kotoutumisprosessin sujuvuuden tärkeänä osallisuuden kannalta. He toivovat, että tätä prosessia tuettaisiin ja tehostettaisiin.

Venäjänkielisistä moni sen sijaan on asunut Lappeenrannassa jo useita vuosia ja siten myös kartuttanut kielitaitoaan. Venäjänkielisten toiveissa korostuvatkin selkeämpi ja monikanavaisempi viestintä, konkreettiset osallisuusmuodot sekä kaupungin nykyistä parempi vastaanottavuus ja valmius kuulla asukkaita. Molemmat ryhmät esittävät ensisijaisesti rakentavaa kritiikkiä nykytilanteesta ja ehdotuksia sen parantamiseksi.

Monikulttuuriset foorumit

Lappeenrannan kaupungin tuore suunnitelma monikulttuuristen foorumien elvyttämisestä kaikille avoimiksi yleisötapahtumiksi tuntuukin tehokkaalta keinolta tavoittaa monikielisiä lappeenrantalaisia ja edistää heidän vuorovaikutustaan muiden kaupunkilaisten ja kaupungin hallinnon kanssa. Monikulttuurisilla foorumeilla kaupunkilaiset kohtaavat toisiaan ja kaupunki viestii kasvokkain palveluistaan, suunnitelmistaan ja toiminnastaan.

Lappeenranta on ottanut merkittäviä askeleita kohti aidosti monikulttuurista ja osallistavaa kaupunkia. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua ja kaikkien asukkaiden aktiivista osallistumista. Monikulttuuriset foorumit ja kaupungin valmius kuunnella asukkaita tarjoavat vahvan pohjan sellaisen Lappeenrannan rakentamiseen, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa yhteisöön – kieleen tai taustaan katsomatta.