Millaisia ovat EU-maiden venäjänkieliset yhteisöt, miten ne toimivat ja mikä on venäjän kielen merkitys yhteisöille? Näistä aiheista keskusteltiin Cultura-säätiön Osaava-hankkeen päätösseminaarissa 31.3.2015 Helsingissä.

Euroopan venäjänkieliset yhteisöt

Seminaarissa tarkasteltiin juuri valmistuneen selvitystyön tuloksia. FT Merja Pikkaraisen laatima selvitys Euroopan unionin venäjänkieliset yhteisöt: yhdistykset, toimintatavat ja venäjän kielen säilyttäminen antaa yleiskatsauksen venäjänkielisistä yhteisöistä Euroopan unionin maissa.
EU-maiden venäjänkieliset ovat monikulttuurinen ja monietninen vähemmistö, joita yhdistää kieli. Monien venäjänkielisten yhteisöjen toimintakin liittyy kielen ylläpitoon. Kyselyn vastaajat kokivat usein hankalana oman kielen ylläpitämisen ja kielitaidon siirtämisen omille lapsilleen. Suomen kaksikielinen opetus jo päiväkodista asti herätti paljon kiinnostusta.

Selvityksessä nousi esille toive suorasta transnationaalisesta yhteistyöstä eri maiden venäjänkielisten yhteisöjen välillä ilman välittäjänä toimivia, Venäjän valtiollisia rakenteita.

”Käsiteltävät kysymykset ovat laajoja, mutta saamamme tiedonmurut kertovat paljon siitä, missä nyt mennään”, totesi Pikkarainen. Kyselyyn vastasi 156 henkilöä, ja lisäksi tehtiin asiantuntijahaastatteluja Saksan Dresdenissä ja Viron Narvassa.

Diasporan yhdistystoiminta muuttaa muotoaan

Miikka Pyykkönen Jyväskylän yliopistolta ja Ekaterina Protassova Helsingin Yliopistolta muistuttivat, että kotoutumisen edetessä myös yhdistystoiminta muuttuu. Diasporan toiminta pyrkii vastaamaan kulloiseenkin tarpeeseen - samaa kieltä puhuvien seurat vaihtuvat kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen toimintaan ja lopulta vapaaehtoistoiminnasta tulee liiketoimintaa, kun asemansa vakiinnuttaneet järjestöt voivat tarjota palveluja esimerkiksi kunnille.

Siltojen rakentaminen ja yhteistyö on tärkeää

Saksassa käytetään isoja summia kotoutumiseen, mutta kielen säilyttämiseen ei investoida. Tämä voi johtaa integroitumisen sijasta assimilaatioon, totesi Wolfgang Schälike Dresdenin Saksalais-venäläisestä kulttuuri-instituutista. Se on harmi, sillä hyvin integroituneet kahden kulttuurin kansalaiset voisivat toimia välittäjinä ja kulttuuritulkkeina kahden maan välillä. ”Tärkeintä on rakentaa siltoja kansojen välille. Silloin molemmilta puolilta täytyy löytyä halua ymmärtää ja kuunnella toista”, sanoi Schälike.

Erilaiset kulttuurit ovat arvokasta pääomaa kaikille valtioille, totesi Natalia Belotserkovskaja Narvan kansallisten kulttuurien koordinaationeuvostosta. Monikulttuurisuus tarkoittaa, että otetaan huomioon eri ihmisryhmien erilaiset arvot ja erot. ”Kuitenkin on ymmärrettävä, että oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä eikä toista ole olemassa ilman toista”, totesi Belotserkovskaja. Vastuu kaksisuuntaisesta integraatioprosessista kuuluu kaikille.

Radio Sputnik haastatteli Wolfgang Schälickea seminaarin jälkeen. Haastattelun voi kuunnella täällä.