Suomessa on noin 72 000 venäjänkielistä. Noin 30 000 heistä asuu pääkaupunkiseudulla. Väestöennusteen mukaan Suomessa olisi noin 250 000 venäjänkielistä vuonna 2040.

Tällä hetkellä Suomessa ei osata hyödyntää venäjänkielisten osaamista. He ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja, mutta heidän työttömyysprosenttinsa on kantaväestöä huomattavasti korkeampi, noin 30 %.

Työllistymisen esteiden todettiin nousevan sekä työnhakijan, työnantajan että yhteiskunnan tasolta.

Työnhakijoilta saattaa puuttua kielitaitoa, verkostoja ja suomalaisen työelämän tuntemusta. Myös tutkinnon rinnastaminen ja muualta hankitun työkokemuksen tunnistaminen voivat aiheuttaa ongelmia. Töissä Suomessa -Vantaan osahanke selvitti, millaista tukea pääkaupunkiseudulla asuvat venäjänkieliset tarvitsevat työnhaussa. Kävi ilmi, että he toivoivat työelämän tarpeisiin räätälöityjä suomen kielen kursseja sekä apua verkostoitumisessa. Kyselyyn vastasi 464 henkilöä.

Työnantajalla saattaa olla asenteita ja ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaista työnhakijaa kohtaan. Myös puutteelliset resurssit kouluttaa työntekijöitä nostettiin esiin, ainakin mentorointi voisi olla järjestettävissä jokaisella työpaikalla. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella käynnissä olevan tutkimuksen mukaan venäjänkieliset törmäävät syrjintään etenkin haastatteluvaiheessa. Syrjintä näyttäisi olevan Suomessa keskimäärin hieman yleisempää kuin muissa maissa – etninen syrjintä jopa kolme kertaa yleisempää kuin sukupuolisyrjintä. Asenteet ja ennakkoluulot ovat varhain opittuja. Ennakkoluulot ovat läsnä niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla, ja normit suojaavat enemmistöä. Olemme virittyneet suosimaan niitä, jotka näyttävät ja kuulostavat meiltä sekä jakavat intressimme.

Yhteiskunnan tasolla ongelmia aiheuttavat tutkintojen rinnastaminen, puutteelliset kieli- ja muut koulutusresurssit sekä viranomaistyön sektoroituminen. Valtion uusi kotouttamisohjelma 2016 – 2019 tähtää siihen, että jokainen ammattiryhmä pääsisi pätevöittämiskoulutukseen. Näin maahanmuuttajien sosiaalinen pääoma saadaan toivottavasti nykyistä paremmin käyttöön. Onko meillä varaa jättää suuri määrä hyvää osaamista käyttämättä?

Lisätietoa

Seminaarin ohjelma Suomen venäjänkieliset ry:n sivuilla.