Lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalossa Vernissassa 13.11.2014 järjestettyyn Venäjänkielinen Vantaa – monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia -seminaariin osallistui noin 50 Vantaan kaupungin maahanmuuton, kotoutumisen, kulttuurin ja monikulttuurisuuden parissa työskentelevää sekä venäjänkielisten yhdistysten ja eri järjestöjen edustajaa.

Venäjänkieliset muodostavat Vantaan suurimman vieraskielisen maahanmuuttajaryhmän. Vuoden alussa kaupungin noin 28 000 maahanmuuttajasta lähes 6000 puhui äidinkielenään venäjää.  Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren kertoi avauspuheenvuorossaan sitä, miten tämä heijastuu kaupungin palveluissa ja asukasyhteistyössä. Hänen esityksensä antoi kattavan kuvan monikulttuurisen Vantaan kehitysnäkymistä ja pian valmistuvasta uudesta Tikkurilasta.  

Vantaan monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola oli koonnut esitykseensä niitä rooleja, joita yhdistyksillä ja järjestöillä on viranomaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä myös kotoutumisessa. Vantaalaiset venäjänkieliset ovat aktiivisia kulttuuritapahtumien osanottajia ja tuottajia. Heillä on kiinnostusta, ammattitaitoa ja lahjakkuutta.

Vantaan venäjänkielisten hankkeista kertoivat sekä Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen nuorisohankkeen työntekijä Olga Svanberg että Vantaan venäläisen klubin toiminnanjohtaja Svetlana Tchistiakova. Venäläisen klubin Tikkurilan keskustassa sijaitsevan Anti Cafe Vmeste -kohtaamispaikan toiminta on kehittymässä vilkkaaksi ja monipuoliseksi. Svetlanan esitys herätti runsaasti kysymyksiä ja yhteistyöehdotuksia. Keskusteltiin myös siitä, ettei järjestettäisi päällekkäisiä neuvontapalveluita venäjänkielisille. Turun venäjänkielisten toiminnasta kertoi musiikinopettaja Svetlana Zeneva. joka johtaa perheensä Eridan-taidekeskusta. Svetlana Zenevan tarina ja kokemukset kahden oppilaan ryhmästä 60 oppilaan studioksi oli innostava.

Lappeenrannassa asuu noin 2500 venäjänkielistä ja kaupunki on myös venäläisten suosima matkailukohde. Lappeenrannassa kävi 41 % Suomessa vierailleista venäläisistä (Helsingissä 21 %). Venäläiset tekivät vuonna 2013 1,73 miljoonaa matkaa Lappeenrannan seudulle. Palveluesimies Merja Heino-Kukkurainen välitti Etelä-Karjalan näkökulmaa venäjänkielisten kaupunkilaisten palveluihin. Lappeenrannassa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja kotoutumisen tuesta vastaa Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) maahanmuuttopalveluiden yksikkö. Viime vuoden lopulla perustetun maahanmuuttajista koostuvan asukasraadin tehtävänä on edistää kaupungin ja sen kansainvälisen väestön keskinäistä vuorovaikutusta ja aktivoida maahanmuuttajia osallistumaan kaupungin toimintaan.

Keskustelussa esille tulleet kysymykset ja seminaarin palaute herättävät vielä pohtimaan sitä, mitä tarkoitetaan onnistuneella kotoutumisella. Miksi tarvitaan omakielisiä palveluita ja omaan kulttuuriin keskittyviä yhdistyksiä? Alkuvaiheessa, ennen suomen kielen omaksumista, maahanmuuttajan on tärkeää saada suomalaista yhteiskuntaa koskevat tiedot omalla kielellään ja tarvittaessa myös tulkin avustamana. Kotoutumisen päämääränä on työelämään ja yhteiskunnan toimintaan osallistuminen, mutta myös oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Monialainen yhteistyö tukee tätä kehitystä. Monet seminaariin osallistuneet kertoivat nyt tutustuneensa uusiin ihmisiin ja saaneensa keskusteluista ajatuksia tulevan yhteistyön suunnitteluun.

Kiitokset kaikille mukana olleille!

Anneli Ojala

Kuvat: Irina Senkina

Heidi NygrenHannele Lautiola

Svetlana ZenevaMIMIC Vantaa