Cultura-säätiön juuret ovat Venäjän ja Itä-Euroopan instituutissa ja sen edeltäjässä Neuvostoliitto­instituutissa. Neuvostoliiton hajottua Neuvostoliittoinstituutin toimintaa jatkoi vuonna 1992 perustettu Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti. Opetus- ja kulttuuri­minis­teriön alaisen instituutin toiminta keskittyi EU-maiden sekä Venäjän ja Itä-Euroopan väliseen yhteistyöhön sivistyksen, tutkimuksen, kielen ja kulttuurin aloilla aina sen lakkauttamiseen saakka vuoden 2012 lopussa. Instituutti ylläpiti venäjän­kielistä kirjastoa.

Toimintaympäristön muututtua haluttiin instituutin toimintaa ja tehtäviä arvioida uudelleen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti joulukuussa 2011 työryhmän selvittämään edellytyksiä instituutin säätiöittämiseksi. Tarkoituksena oli perustaa yksityisoikeudellinen säätiö, joka pystyy uudistamaan ja ajanmukaistamaan instituutin toimintaa. Venäjänkielisistä oli tullut suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ja katsottiin, että yksityisoikeudellinen säätiö pystyisi instituuttia joustavammin ja tehokkaammin edistä­mään venäjänkielisten kotoutumista ja tukemaan maahanmuuttajien kielen ja kulttuurin vaalimista sekä aktiivisen kansalaisuuden kehittymistä. Instituutin kirjasto ja palvelut haluttiin ulottaa laajemman asiakaskunnan käyttöön ja taata kirjaston toimintaedellytyksen kehittäminen.

Selvitystyöryhmä ehdotti Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin muuttamista valtion virastosta yksityis­oikeudelliseksi säätiöksi. Uuden säätiön tarkoituksena olisi edistää venäjänkielisen väestön kotoutumista sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta, tukea venäjänkielisten identiteettiä sekä lisätä vuorovaikutusta venäjänkielisten maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki valtion edustajana sekä Cultura-säätiön muut perustaja­tahot allekirjoittivat säätiön säädekirjan 23.10.2012 Säätytalolla. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin muuttamisesta säätiöksi marraskuussa 2012. Uuden säätiön perustajajäseniksi tulivat Suomen valtion opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Lappeenrannan ja Joensuun kaupungit sekä Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry (Faro) ja Suomi-Venäjä-Seura ry. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi säätiölle kahdeksanhenkisen hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin kulttuurijohtaja Janna Puumalainen Joensuun kaupungista. Instituutin kirjasto siirrettiin Espoon kaupunginkirjastoon, ja se tuli osaksi HelMet-verkkokirjastoa.

 

Selvitystyöt Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin selvitys

Instituutista toimintakeskukseksi, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin asemaa ja tehtäviä koskeva selvitys

Instituutista säätiöksi, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin säätiöittämistä valmistelevan työryhmän väliraportti

Instituutista säätiöksi, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin säätiöittämistä valmistelevan työryhmän loppuraportti