Блог
Koronakriisin aikaisen tiedonsaannin selvittäminen osoittautui haasteelliseksi

Maaliskuun 11. päivänä Maailman terveysorganisaatio julisti koronaviruksen aiheuttaneen pandemian. Suomessa tämä näkyi hetkessä paniikkina; vessapaperin hamstraamisena, kauppojen hyllyjen tyhjentymisenä ja yleisenä epätietoisuutena. Ne suomalaiset, joille se oli suinkin mahdollista, siirtyivät työskentelemään tai opiskelemaan etänä.

Tilanne asetti luonnollisesti monenlaisia haasteita kansalliselle kriisiviestinnälle. Yhtenä näkökulmana olivat maahanmuuttajat, joiden kohdalla yleisen paniikin ja epätietoisuuden lisäksi tilannetta saattavat hankaloittaa entisestään esimerkiksi kielitaito, tiedon pirstaloituneisuus, puutteellinen luottamus sekä mahdollinen disinformaatio.

Meille Cultura-säätiössä tämä tarkoitti ammatillisessa mielessä uusia tehtäviä: asiantuntijaorganisaatiomme tehtävänä oli monitoroida tiedonsaantiin liittyviä kysymyksiä ja tutkia tilanteen aiheuttamia haasteita Suomeen muuttaneiden venäjänkielisten näkökulmasta. Päätimme tuottaa tietopaketin suomalaisille viranomaisille ja medialle, jossa käsittelisimme tiedonsaantia koronaviruksen aiheuttaman kriisin aikana.

Tietoa keräsimme venäjänkielisille maahanmuuttajille suunnatun verkkokyselyn avulla. Asetimme kyselylle myös toisen tavoitteen: upottaa siihen mahdollisimman paljon tietoa ja tiedonlähteitä, jolloin kysely ei vain selvittäisi tiedon saannin tilannetta vaan myös parantaisi sitä. Aikaisemmista kyselyistä olimme oppineet, että hyvin rakennetuilla kyselyillä on itsessään potentiaalia toimia tiedonvälittäjinä.

Teimme kyselylomakkeen rakentamisessa myös yhteistyötä Valtioneuvoston kanslian kanssa. Kyselyyn lisättiin valtioneuvoston kanslian pyynnöstä kysymyksiä, joilla selvitettiin vastaajien luottamusta eri tahojen julkisuudessa antamia tietoja kohtaan sekä vastaajien arvioita virallisen tiedottamisen laadusta. Kysymykset luottamuksesta annettua tietoa kohtaan peilaavatkin hyvin maahan muuttaneiden luottamusta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan yleisemmin, mikä on olennainen osa myös kriisitilanteiden kansallista hallintaa.

On todennäköistä, että kyselyn tulokset olisivat olleet erilaiset, jos olisimme saaneet kyselyn ulos heti kriisin alkaessa maaliskuussa. Kysely julkaistiin lopulta 9.4., jolloin pahin paniikki alkoi selvästi olla laantumaan päin. Tilanne rauhoittui sekä yleisesti suomalaisten keskuudessa hallituksen tiedotustilaisuuksien, ohjeistuksien ja julkisen keskustelun ansiosta, että myös maahanmuuttajien kohdalla spesifisti, sillä informaatiota alettiin myös kääntämään ja välittämään maahanmuuttajille kohdennetusti.

Ajankohdan lisäksi kyselyn tuloksiin vaikutti myös se, että vastaajat edustivat melko valikoitunutta joukkoa. Vastaajat olivat asuneet Suomessa keskimäärin yli 10 vuotta ja osasivat melko hyvin suomea. Suurin osa vastaajista haki tietoa pääasiassa suomalaisista medioista, luottamus suomalaisiin viranomaisiin ja järjestelmään oli hyvää ja vastaajien esiin nostamat epäselvyydet koronakriisiin liittyen eivät poikenneet syntysuomalaisten yleisistä huolen aiheista ja epäselvyyksistä.

Emme onnistuneet markkinoimaan kyselyä sellaisille venäjänkielisille, jotka ovat vieraantuneita suomalaisesta yhteiskunnasta tai eivät pyrikään osaksi sitä. Tämä on valitettavaa, sillä näin tulokset näyttävät todellista positiivisemmilta edustaen vain kotoutumiseen pyrkivien tai jo hyvin yhteiskuntaan mukaan päässeiden näkökulmaa. Olemme monitoroineet kevään aikana useita alustoja, joissa toisenlainen suhtautuminen tilanteeseen tulee selvästi esiin. Näitä henkilöitä emme onnistuneet tavoittamaan vastaajiksi suurissa määrin. Tästä syystä kyselyn tulokset eivät toimi pohjana toimenpiteille, jotka liittyvät venäjänkielisten maahanmuuttajien tiedonsaantiin kriisitilanteissa silloin, kun henkilöt eivät lähtökohtaisesti ole kotoutuneita suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä seikka tulee ottaa huomioon sekä tuottamaamme tietopakettia lukiessa että myös laajemmassa mielessä nykyisiä ja tulevia kriisejä ajatellen.

Kyselyn pohjalta rakennettu tietopaketti julkaistaan lähiaikoina säätiön sivuilla.

Kirjoittajat:

Laura Koskimies: laura.koskimies@culturas.fi
Eilina Gusatinsky: eilina.gusatinsky@culturas.fi