Teksti: Hannele Eklund
23.10.2017

Pestopastaa kirpeänä syyssunnuntaina pistellessäni mietin, miten onkin niin, että Välimeren keittiö on suomalaiselle keskivertokaupunkilaiselle ihan normaalia arkea, mutta ihan käden ulottuvilla olevan Venäjän ruokakulttuuri tuntuu eksoottiselta. Sellaiselta, jota mennään erikseen nauttimaan maatuskoilla koristeltuun ravintolaan.

Siihen, mitä syömme vaikuttavat monenlaiset trendit. Hyvää Suomesta -merkin vuonna 2015 teettämän tutkimuksen mukaan muutos ja kansainvälisyys olivat ruokakulttuurimme yleisimpinä pidetyt piirteet. Pizzat ja moussakat tuntuvat asettuneen lujasti suomalaisiin keittiöihin jo vuosia sitten ja vähitellen rinnalle ovat tulleet sushi ja monet muut aasialaiset herkut. Matkailu näkyy keittiöissä nopeasti ja 1970-luvulta lähtien meiltä on matkattu ennen kaikkea etelään.

Omat kokemukseni Venäjästä rajoittuvat muutamaan työmatkaan Pietarissa, ruokakulttuuri ei noilla matkoilla ollut päällimmäinen asia, kunhan jotain syötiin. Tiedänkö oikeastaan yhtään mitään venäläisestä keittiöstä? Melkein nolottaa, että asiaa täytyy oikein pohtia. Ensimmäisenä mieleen tulevat suolakurkut hunajan ja smetanan kera. Etenen borssikeittoon, muistan pelmenit ja tietenkin blinit. Stroganoff - sehän vasta venäläistä on! Onhan?

Tosiasiassa moni arkinen ja tuttu herkku on mielessäni niin suomalainen, ettei niiden itäisiä juuria tule ajatelleeksi. Pitkä yhteinen historia ja rinnakkaiselo integroi yhteistä sekä kieleen että kulttuuriin omine piirteineen. Opin vasta äskettäin, että venäjällä blinit ovatkin käytännössä lettuja, siis paljon lähempänä ranskalaisia creppejä kuin niitä paksuja ja voita tihkuvia versioita, joita meillä yleensä syödään.

Mielikuvissani venäläiseen ruokaan liittyy myös talvi. Tuhtia, lämmintä ja taatusti täyttävää, rouheaa ja käsin tehtyä ruokaa. Pohjoisen ankarissa oloissa on pitänyt pärjätä, eikä varmaan ole sattumaa, että puuroja ja piirakoita on syöty molemmin puolin rajaa. Ja kaalia, jota Suomessakin on kasvatettu jo keskiajan keittiöpuutarhoissa.  

Mutta mitä on venäläinen nykykeittiö? Pizzaa ja pastaa niin kuin meilläkin? Kansainväliset trendit vaikuttavat kaikkialla ja kaikkina aikoina, pelmenienkin arvellaan tulleen Venäjälle alun perin Kiinasta. CulturaFest’17 -tapahtuma on kutsunut kaksi venäläistä huippukokkia kertomaan mm. marinoinnin ja hapattamisen saloista. Venäjällä säilömisen historia ulottuu pitkälle historiaan, tiedetään että 1800-luvulla on säilötty jopa ananaksia!  Samalla voi päivittää tietoja ja käsityksiä venäläisestä ruokakulttuurista.

Venäläiseen keittiöön kuuluva tärkeä - ellei tärkein - mauste on ilman muuta vieraanvaraisuus. Ilo yhdessä syömisestä liittyy mielikuvaan venäläisestä ruokakulttuurista yhtä vahvasti kuin moniin eteläisiin verrokkeihin. Pirstaloituneessa ja kiireisessä maailmassa tämä on vaalimisen arvoinen perinne. Mikä sopisi paremmin muodikkaan kotoilun talviseksi teemaksi kuin ystävät yhteisen pöydän ääressä? CulturaFest ’17 kutsuu blinikesteille, idea on helppo monistaa kotikeittiöihin: talo tarjoaa letut ja teen, vieraat tuovat täytteet ja tarinat!

Hannele Eklund/WellSpoken Oy