Olga Davydova-Minguet, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
21.06.2016

Nykyinen muuttoliike pakenee kaikkia muuttoliikkeen määrittelyjä. Puhumme yhä siirtolaisista, pakolaisista, kotoutumisesta ja sopeutumisesta, vaikka nämä sanat ja käsitteet syntyivät aikana jolloin muutos - niin ihmisten, ajatusten, imagojen kuin teknologiankin - oli radikaalisti hitaampaa. Jos vielä 1980-luvulla maasta toiseen siirtyviä pystyi kuvaamaan näillä sanoilla, niin nykyään siirtymis- ja kommunikaatioteknologian muutokset pakottavat meidät kysymään, miten ymmärrämme esimerkiksi kotoutumisen.

Mihin yhteiskuntaan kotoutunut kuuluu? Esimerkiksi Suomessa voi nykyään työskennellä ja kommunikoida englanniksi, valita itseään kiinnostavat asiat verkon valtavasta viihde- ja informaatiovirrasta haluamallaan kielellä ja ympäröidä itsensä saman mielisillä ihmisillä. Tämä sekoittaa yhteisön, kotoutumisen ja näihin liittyvien prosessien määritelmiä. Kun rajat kielten, kulttuurien ja jopa maiden välillä hämärtyvät, hämärtyy myös se vanha kaava, jossa kuvataan ”lähtömaa” ja ”tulomaa” ”kulttuureineen” sekä ”siirtolaisten” ”integraatio” ”yhteisöihin”.

Muuttoliikkeiden tutkimus on viimeisten vuosikymmenien ajan laajentanut näkökulmaansa. Nykyään tutkimus pyrkii tekemään näkyväksi suhteita ja verkostoja sen sijaan, että keskusteltaisiin vain maahanmuutosta ja integraatiosta jonkin valtion sisällä. Kulttuurilliset, taloudelliset, poliittiset ja arkielämän verkostot yhdistävät lähtijät jääneisiin sekä sellaisiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin, joita valtioiden rajat eivät määritä. On selvää, että ylirajaiset suhteet koskevat myös kantaväestöön lukeutuvia. Heidänkin perhe-, ystävyys-, liike- ja poliittiset kontaktinsa voivat olla ylirajaisia.

Ylirajaisiin suhteisiin ja tiloihin muodostuu uusia rajoja, jotka voivat mukailla tai olla mukailematta kansallisia rajoja. Nykyiseen muuttoliikkeeseen liittyvät ylirajaiset tilat ja niihin liittyvät rajat ovat monitasoisia ja –paikkaisia.

Muuttoliike on aina liittynyt tiedotusvälineisiin sekä yksilöiden että yhteiskunnan tasolla. Benedict Andersonin klassisen määritelmän mukaan joukkotiedotusvälineet luovat (kuvitteellisia) kansallisia, diasporisia ja etnisiä yhteisöjä. Digitalisoituminen ja sosiaaliselle medialle tyypillinen interaktiivisuus muuttavat tiedotusvälineiden lisäksi myös näitä yhteisöjä. Yhä enemmän puhutaankin median ja sitä käyttävien yhteisöjen pirstaloitumisesta.

Nykyisten joukkotiedotusvälineiden ylirajaisuudella on erityinen rooli yhteisöjen pirstaloitumisessa. Tämä on tyypillistä nykyisille muuttoliikkeille.  Lähtömaassa tuotetut televisio-ohjelmat ja verkkosisällöt ovat katsottavissa kaikkialla, missä verkko toimii. Lähtömaan informaatiovaikutus kohdemaassa tulee erityisen näkyväksi niin sanotuissa ylirajaisissa mediatapahtumissa, kuten Muhammed-pilapiirroskohussa tai taannoisen Tallinnan Pronssisotilas-kiistan uutisoinnissa. Molempia tapahtumia yhdistää median keskeinen rooli. Tapahtuman kehystäminen ja sanottaminen vaikuttavat siihen, miten konflikti syntyy. Uutisten tyyli vaikuttaa myös siihen, millaisiksi muodostuvat ne yhteisöt, joita tapahtuman tulkinta yhdistää.

Ylirajaiset mediatapahtumat edustavat joukkotiedotusvälineiden todellisuutta, mikä asettaa kohdemaiden yhteiskunnat uusien kysymysten eteen. Erityisen tärkeitä tämä kysymykset ovat silloin, kun tapahtumien tulkinta eroaa merkittävästi, kuten Venäjän ja Ukrainan konfliktin tulkinta Venäjässä ja Suomessa.

Tapahtumat herättävät pohtimaan kansallisen ja ylirajaisen median tuottamista sekä niiden käyttöä ja kotoutumista. Millaiset kotoutumisen mallit sallivat laajentaa viestinnän kenttää? Millainen media voi auttaa kehittämään dialogia erilaisten yhteisöjen sisällä? Millaista median tuottamisen ja käyttämisen kulttuuria pitäisi tukea, kun halutaan vahvistaa ja kehittää demokratiaa? Kenen täytyy ja kuka voi olla mukana tällaisessa prosessissa?

Näihin ja muihin ajankohtaisiin kysymyksiin vastaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus ”Suomen venäjänkieliset median käyttäjinä”. Niistä keskustellaan Cultura-säätiön järjestämässä Euroopan venäjänkieliset yhteisöt 2016 pirstaloituneessa mediamaisemassa –konferenssissa. Konferenssi järjestetään Helsingissä 13.-14.10.2016.