Venäjänkielinen väestö Suomessa

Venäjänkieliset ovat Suomen suurin vieraskielisten maahanmuuttajien ryhmä. Suomessa asui vuoden 2016 lopulla 75 444 venäjää äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heistä viidesosa on alle 20-vuotiaita. Suomen virallisesta väkiluvusta (5 503 297/ v. 2016 lopussa) venäjänkielisten osuus on 1,37 %. Tilastointi perustuu ihmisten omaan ilmoitukseen äidinkielestään, joten venäjänkielisten todellinen määrä on todennäköisesti korkeampi. Venäjänkieliset edustavat useita eri kansalaisuuksia.

Suomen venäläisväestö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja sen arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä seuraavalla vuosikymmenellä. Sadantuhannen rajan arvioidaan ylittyvän 2020-luvun alkupuolella. 

Venäjänkieliset osana suomalaista yhteiskuntaa

Venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat halukkaita kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan kulttuurisesti, kielellisesti ja sosiaalisesti (Jasinskaja-Lahti 2007:56). Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan 83,3 % Suomessa asuvista venäläistaustaisista maahanmuuttajista on tyytyväisiä elämäänsä Suomessa (Kobak, 2013:51-52).

Venäläiset näyttävät pitävän muihin maahanmuuttajiin verrattuna paljon yhteyttä entiseen kotimaahansa. Vaikka tämä johtuu varmasti osittain Venäjän ja Suomen maantieteellisestä läheisyydestä, saattaa se osaltaan myös heijastaa suomalaisten ystävien saannin vaikeutta ja ystävyys- ja sukulaissuhteiden suurta merkitystä venäläisille. (Jasinskaja-Lahti, 2007:56.)

Suomen venäjänkieliset työelämässä

Venäjänkielisen väestön etu moniin muihin vähemmistöihin verrattuna on heidän korkea koulutuksensa, mikä on omiaan edistämään niin suomen kielen oppimista kuin työllistymistäkin (Jasinskaja-Lahti, 2007: 54).

Vuonna 2010 Suomessa asuvien venäjänkielisten työllisyysprosentti oli noin 70 %. Heidän työttömyysprosenttinsa oli kuitenkin hyvästä koulutustasosta huolimatta noin 17 % korkeampi kuin Suomessa asuvien ulkomaisten keskimäärin. (Venäjänkielisten työllistyminen ja työsyrjintä, 2010.)

Toisaalta työmarkkinoilla suhtautuminen venäläisiin on muuttunut parempaan suuntaan. Suomessa tarvitaan venäjänkielen taitoista työvoimaa ja Venäjä on tarjonnut viime vuosina monelle alalle mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa. (Krutova, 2011:11.)

Miten Suomessa tuetaan käytännössä venäjänkielisten kieltä ja kulttuuria?

Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton (FARO) näkemyksen mukaan venäjän kielen ja kulttuurin säilyttämistä tuetaan Suomessa varsin hyvin. Vuonna 2013 alkoivat Yleisradion venäjänkieliset TV-uutislähetykset ja Espoon Selloon perustettiin venäjänkielinen kirjasto. Suomessa on myös lukuisia venäjänkielisiä lehtijulkaisuja, kuten ajankohtaisiin asioihin ja uutisiin keskittyvät Spektr, Venäjän kauppatie, Mosaiikki ja Novosti Helsinki sekä kirjallisuusjulkaisut Taivas, Itämeren aallot, Russkij Svet ja LiteraruS. Viimeaikaisten uutisten mukaan myös venäjän kielen opiskelun suosio jatkaa nousuaan.

Negatiivisena seikkana FARO näkee puutteet venäjä kielen opetuksessa äidinkielenä. Aineesta ei anneta arvosanaa ja moni opettaja kokee haasteelliseksi eri-ikäiset oppilaat samassa ryhmässä sekä hajallaan olevat opetuspaikat.

Oman äidinkielen taito säilyy nykyään aikaisempia vuosikymmeniä paremmin. Maahanmuuttajat käyttivät omaa äidinkieltään yhtä paljon kuin ennenkin sekä perheen ja sukulaisten kanssa että ystäväpiirissään. Oman äidinkielen käyttö helpottaa vuorostaan kulttuuristen arvojen ja tapojen ylläpitämistä. Se myös mahdollistaa kulttuurisen perinnön siirtämisen seuraaville sukupolville. (Jasinskaja-Lahti, 2007:57.)

Venäjänkielisten yhdistykset Suomessa

FAROn mukaan vuoden 2015 alussa Suomessa oli 120–130 venäjänkielistä järjestöä. Järjestöjä on eri puolilla maata, mutta valtaosa niistä toimii Helsingissä.

Suomen venäjänkielisiä yhdistää kieli ja kulttuuri sekä lapset ja harrastukset. Monet yhdistykset edistävät venäläistä kulttuuria ja taidetta, jolloin toiminta keskittyy usein esimerkiksi teatterin, runouden, kirjallisuuden, multimedia- ja kuvataiteen, tanssin sekä musiikin ympärille. Myös erilaisia kielikerhoja on paljon. Venäjänkielisille ja monikulttuurisille lapsille yhdistykset tarjoavat vapaa-ajan taide- ja kulttuuritoimintaa. Venäjänkielisten yhdistysten kasvavaan joukkoon kuuluu myös muutama ikäihmisten tukiyhdistys, vammaisten yhdistys, harrastus- ja liikuntaseuroja sekä uskonnollisia järjestöjä.

Suomen valtion kotouttamisohjelma 2012–2015 korostaa kolmannen sektorin merkitystä kotouttamistoiminnassa. Suuremmilta venäjänkielisiltä järjestöiltä pyydetään tarvittaessa lausuntoja eri virastoille, ministeriöille ja muille tahoille. Tätä kautta he voivat kommentoida ja päästä mukaan valmistelemaan esimerkiksi lakeja ja valtion ohjelmia.

FAROn kokemuksen mukaan maahanmuuttajien ja kantaväestön välille pitäisi luoda enemmän positiivista dialogia, jotta ennakkoluuloja voitaisiin vähentää.

Tietolähteet

Tutkimukset ja tilastot

Jasinskaja-Lahti, Inga. 2007. Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa. Teoksessa Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. 2007. Toim. Korhonen, Elena. Väestöliitto. Helsinki. 46–59. 

Kobak, Dana. 2013Russian-speaking professionals in the Helsinki metropolitan area: prospects and challenges.Tutkimuskatsauksia 2013:5. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Krutova, Oxana. 2011Initial Labour Integration of Russian-speaking Students in Finland. Siirtolaisuus – Migration. 2011:4. 3–12.

Tilastokeskuksen väestöä koskevat tilastot

Muut tietolähteet

Stanislav Marinets, toiminnanjohtaja, Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto FARO