Anna-Maria Liukko ja Irma Kettunen
26.06.2015

Viime aikojen kansainvälispoliittiset myllerrykset puhuttavat suomalaisia.  Tällaisessa tilanteessa helposti ajatellaan, ettei venäjän kielen taidolle ole tarvetta, kun talouspakotteet näyttä­vät jatkuvan ja poliittiset suhteet ovat jännittyneet. Toisaalta yritykset ovat huolissaan varsinkin palvelualojen työntekijöiden venäjän kielen taidosta – sitä kun ei rakenneta vuodessa eikä kahdessa, vaan pidemmän ajan kuluessa.

Tuuli Anna Mähönen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston Avoin yliopisto
08.06.2015

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa toteutettiin vuosina 2008–2014 seurantatutkimus inkerinsuomalaisten paluumuuttajien pitkän aikavälin kotoutumisesta Suomeen. Paluumuuttajia tutkittiin lomake- ja haastattelututkimusten avulla jo maahantuloa edeltävässä vaiheessa, ja heidän kotoutumisprosessiaan seurattiin vuosittain kolmessa eri aikapisteessä.

Polina Kopylova, kaksikielinen toimittaja ja kääntäjä
18.05.2015

Asuttuani Suomessa 13 vuotta, tehtyäni jonkun verran suomalaisten runojen käännöksiä ja ollessani varmana siitä, että olen täällä myös kulttuurikentällä kotonani, havahduin siihen, etteivät suomalaiset runoilijat rustaa niin paljon yksittäisiä runoja, vaan valmistelevat kokoelmia.

Eilina Gusatinsky, Spektr-lehden päätoimittaja
27.04.2015

Vuosia sitten Yhteiset lapsemme ry:llä oli mielenkiintoinen hanke, jossa autettiin suomalaisia isovanhempia ymmärtämään monikulttuurisia lastenlapsiaan ja toimimaan heidän kanssaan. Lapset olivat joko adoptoituja tai syntyneet liittoihin, joissa toinen puolisoista on kotoisin muualta kuin Suomesta. Hankkeesta tehtiin televisiodokumentti, jossa haastateltiin osallistujia. Eräässä kohtauksessa toimittaja kysyi kymmenkesäiseltä suomalaisvenäläiseltä pojalta, kumman puolella hän sotisi jos Suomi ja Venäjä ajautuisivat sotaan.

Sivut