Alexandra ja Pavel Rotts
29.09.2016

Ajatus lähteä Venäjän sydänmaille syntyi kuin itsestään, ja tarkentui sitä mukaa kuin muuttomme Suomeen lähestyi. Ehkä olimme matkustelleet viime vuosina liikaa ulkomailla, ehkä juuremme alkoivat vetää meitä puoleensa, tai sitten kaikki tämä yhdessä sai aikaan sen, että matkailu Venäjällä alkoi kiinnostaa. Meidän tapauksessamme euron kurssilla tai muulla sellaisella ei ollut vaikutusta - olimme vain väsyneitä matkustamaan aina niin siistissä ja siloisessa Euroopassa. Ensin huomiomme kiinnittyi Afrikkaan, sitten Itä-Eurooppaan, ja lopulta kotimaahamme.

Tuuli Anna Mähönen (Helsingin yliopiston Avoin yliopisto) ja Anu Yijälä (Helsingin kaupungin tietokeskus)
15.08.2016
Heinäkuun alussa hakupalvelu Google antoi hakusanoilla ”turvapaikanhakijat, tutustuminen” yhteensä 184 000 hakutulosta. Heinäkuun alussa päättyi myös inkerinsuomalaisten paluumuutto-ohjelma Suomeen. Vaikka pakon edessä muuttavien turvapaikanhakijoiden ja vapaaehtoisten paluumuuttajien tilanteet ovat monin tavoin erilaisia, juuri tutustumisen näkökulmasta yhtymäkohtia löytyy paljonkin.
Olga Davydova-Minguet, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
21.06.2016

Nykyinen muuttoliike pakenee kaikkia muuttoliikkeen määrittelyjä. Puhumme yhä siirtolaisista, pakolaisista, kotoutumisesta ja sopeutumisesta, vaikka nämä sanat ja käsitteet syntyivät aikana jolloin muutos - niin ihmisten, ajatusten, imagojen kuin teknologiankin - oli radikaalisti hitaampaa. Jos vielä 1980-luvulla maasta toiseen siirtyviä pystyi kuvaamaan näillä sanoilla, niin nykyään siirtymis- ja kommunikaatioteknologian muutokset pakottavat meidät kysymään, miten ymmärrämme esimerkiksi kotoutumisen.

Satu Noukka ja Jouni Vainio
16.05.2016

Tämä teksti pohjautuu Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen kurssilla kirjoittamaamme tutkimuskatsaukseen, jonka teimme yhteistyössä Cultura-säätiön kanssa / toimeksiantona Cultura-säätiölle. Työ käsittelee maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kotoutumista, ja erityisesti keskityimme työssä maahanmuuttajien oman äidinkielen ja kulttuuriperinnön ylläpitämisen merkitykseen kotoutumisen edistäjinä.

Polina Kopylova
14.05.2016
Vuonna 1991 olin 15-vuotias laiha ja epävarma entinen koulukiusattu. Keinoa, jolla kukistin minuun kohdistuvaan kiusaamisen, en paljasta. Suomalaiseen kouluun se ei sovi.
 
En pitänyt itsestäni enkä ympäristöstäni, etenkään koulustani. Ainoa toivo oli tulevaisuudessa: kaukaisessa kauniissa, kuten laulettiin Vieras tulevaisuudesta (1) -leffassa koskettavan korkealla tytön äänellä. Laulu soi korvissa luvaten ihmeitä lahkolaissaarnajan tapaan.
 
Sani Kontula-Webb (FM, synt. 1984). Valmistuin Pietarin taideakatemiasta taidehistorian laitokselta vuonna 2010. Työskentelin kolme vuotta Suomen Pietarin-pääkonsulaatin kulttuurivastaavana. Asuin Pietarissa yhteensä 11 vuotta. Tällä hetkellä valmistelen
20.04.2016
Olin mukana juhlimassa, kun Pietarin Eremitaasissa avattiin suomalaisen arkkitehtuurin ja designin suurnäyttely viime marraskuussa. Kolmen suomalaisen taidemuseon yhteinen hanke ei ollut mikään pikkujuttu. Eremitaasin kuraattori oli valmistellut näyttelyä Suomen Pietarin instituutin avustuksella peräti kolme vuotta. Venäläinen media hehkutti, kuinka näyttely oli suosioltaan verrattavissa nyt edesmenneen Zaha Hadidin näyttelyyn, joka nähtiin museossa aikaisemmin samana vuonna.
David Kozma on Helsingissä asuva romanianunkarilainen näyttelijä ja teatteriohjaaja, joka on tutkinut teatterin avulla maahanmuuttajien identiteettikysymyksiä. Kozman Selli-installaatiossa etsitään vastauksia kysymykseen, miten oma identiteet
07.03.2016

yhdyin tutkimaan ihmisen identiteettiä taiteen keinoilla, koska ihmettelin yhtä asiaa. Miksi minulta kysytään aina ensimmäiseksi mistä maasta olen kotoisin, mutta koskaan ei kysytä kuka olen? Maa jossa synnyin määrittelee minut, vaikka en ole asunut siellä yli 10 vuoteen, ja olen käynyt siellä viimeksi 5 vuotta sitten.

Tuukka Sandström, Idiootti-kustantamo
20.10.2015

Elokuussa ystäväni, suomentaja Pauli Tapio järjesti pietarilaisten nykyrunoilijoiden esiintymisen Helsingissä. Jälkikäteen hän ihmetteli Ylen toimittajaa, joka oli kysellyt vierailta lähinnä Putinista ja Venäjän sananvapausongelmista, vaikka heidän runoissaan ei ollut mitään noista aiheista.

Miksi politiikasta, miksei poetiikasta? Kysyttäisiinkö saksalaiselta nykyrunoilijalta ensimmäiseksi Merkelin Kreikka-linjasta?

Eero Heinäluoma, kansanedustaja, eduskunnan puhemies 2011-2015.
14.10.2015

Venäjä on Suomelle tärkeä naapuri historiallisesti, kulttuurisesti, poliittisesti ja taloudellisesti.

Satojen vuosien yhteinen historia on nähnyt nousut ja laskut: sotien vastakkainasettelusta rauhanajan yhteistyöhön, autonomian ajan vahvistuvasta taloudesta ja Suomen oman kielen, kulttuurin ja hallinnon synnystä kahden itsenäisen kansakunnan molempia hyödyttävään kanssakäymiseen. 

lkka-Christian Björklund, valtiotieteiden lisensiaatti
24.09.2015

Osaatko sijoittaa itsesi Arto Mustajoen nelikenttään suhtautumisessa itänaapuriin? Mainiossa kirjassaan Kevyt kosketus venäjän kieleen (2012) professori puhuu entusiasteista ja vihaajista, välinpitämättömistä ja realisteista.

Nelikenttähän se on: myönteisesti vai kielteisesti, tunteella vai ilman.

Osaltani tiedän, etten kuulu välinpitämättömiin. Kun kyse on kulttuurista, lienen entusiasti. Kun on kyse kansasta, kuvittelen olevani realisti. Ja kun puhutaan vallanpitäjistä, olen kai ”kriittinen”.

Sivut