David Kozma on Helsingissä asuva romanianunkarilainen näyttelijä ja teatteriohjaaja, joka on tutkinut teatterin avulla maahanmuuttajien identiteettikysymyksiä. Kozman Selli-installaatiossa etsitään vastauksia kysymykseen, miten oma identiteet
07.03.2016

yhdyin tutkimaan ihmisen identiteettiä taiteen keinoilla, koska ihmettelin yhtä asiaa. Miksi minulta kysytään aina ensimmäiseksi mistä maasta olen kotoisin, mutta koskaan ei kysytä kuka olen? Maa jossa synnyin määrittelee minut, vaikka en ole asunut siellä yli 10 vuoteen, ja olen käynyt siellä viimeksi 5 vuotta sitten.

Tuukka Sandström, Idiootti-kustantamo
20.10.2015

Elokuussa ystäväni, suomentaja Pauli Tapio järjesti pietarilaisten nykyrunoilijoiden esiintymisen Helsingissä. Jälkikäteen hän ihmetteli Ylen toimittajaa, joka oli kysellyt vierailta lähinnä Putinista ja Venäjän sananvapausongelmista, vaikka heidän runoissaan ei ollut mitään noista aiheista.

Miksi politiikasta, miksei poetiikasta? Kysyttäisiinkö saksalaiselta nykyrunoilijalta ensimmäiseksi Merkelin Kreikka-linjasta?

Eero Heinäluoma, kansanedustaja, eduskunnan puhemies 2011-2015.
14.10.2015

Venäjä on Suomelle tärkeä naapuri historiallisesti, kulttuurisesti, poliittisesti ja taloudellisesti.

Satojen vuosien yhteinen historia on nähnyt nousut ja laskut: sotien vastakkainasettelusta rauhanajan yhteistyöhön, autonomian ajan vahvistuvasta taloudesta ja Suomen oman kielen, kulttuurin ja hallinnon synnystä kahden itsenäisen kansakunnan molempia hyödyttävään kanssakäymiseen. 

lkka-Christian Björklund, valtiotieteiden lisensiaatti
24.09.2015

Osaatko sijoittaa itsesi Arto Mustajoen nelikenttään suhtautumisessa itänaapuriin? Mainiossa kirjassaan Kevyt kosketus venäjän kieleen (2012) professori puhuu entusiasteista ja vihaajista, välinpitämättömistä ja realisteista.

Nelikenttähän se on: myönteisesti vai kielteisesti, tunteella vai ilman.

Osaltani tiedän, etten kuulu välinpitämättömiin. Kun kyse on kulttuurista, lienen entusiasti. Kun on kyse kansasta, kuvittelen olevani realisti. Ja kun puhutaan vallanpitäjistä, olen kai ”kriittinen”.

Anna-Maria Liukko ja Irma Kettunen
26.06.2015

Viime aikojen kansainvälispoliittiset myllerrykset puhuttavat suomalaisia.  Tällaisessa tilanteessa helposti ajatellaan, ettei venäjän kielen taidolle ole tarvetta, kun talouspakotteet näyttä­vät jatkuvan ja poliittiset suhteet ovat jännittyneet. Toisaalta yritykset ovat huolissaan varsinkin palvelualojen työntekijöiden venäjän kielen taidosta – sitä kun ei rakenneta vuodessa eikä kahdessa, vaan pidemmän ajan kuluessa.

Tuuli Anna Mähönen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston Avoin yliopisto
08.06.2015

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa toteutettiin vuosina 2008–2014 seurantatutkimus inkerinsuomalaisten paluumuuttajien pitkän aikavälin kotoutumisesta Suomeen. Paluumuuttajia tutkittiin lomake- ja haastattelututkimusten avulla jo maahantuloa edeltävässä vaiheessa, ja heidän kotoutumisprosessiaan seurattiin vuosittain kolmessa eri aikapisteessä.

Polina Kopylova, kaksikielinen toimittaja ja kääntäjä
18.05.2015

Asuttuani Suomessa 13 vuotta, tehtyäni jonkun verran suomalaisten runojen käännöksiä ja ollessani varmana siitä, että olen täällä myös kulttuurikentällä kotonani, havahduin siihen, etteivät suomalaiset runoilijat rustaa niin paljon yksittäisiä runoja, vaan valmistelevat kokoelmia.

Eilina Gusatinsky, Spektr-lehden päätoimittaja
27.04.2015

Vuosia sitten Yhteiset lapsemme ry:llä oli mielenkiintoinen hanke, jossa autettiin suomalaisia isovanhempia ymmärtämään monikulttuurisia lastenlapsiaan ja toimimaan heidän kanssaan. Lapset olivat joko adoptoituja tai syntyneet liittoihin, joissa toinen puolisoista on kotoisin muualta kuin Suomesta. Hankkeesta tehtiin televisiodokumentti, jossa haastateltiin osallistujia. Eräässä kohtauksessa toimittaja kysyi kymmenkesäiseltä suomalaisvenäläiseltä pojalta, kumman puolella hän sotisi jos Suomi ja Venäjä ajautuisivat sotaan.

Sivut