Sasha Mäkilä, kapellimestari
03.04.2017
Teksti: Sasha Mäkilä, kapellimestari. Opiskelin Pietarin valtiollisessa Rimski-Korsakovin konservatoriossa orkesterinjohtoa vuosina 2001-2004. Sen jälkeen olen säännöllisesti vieraillut johtamassa orkestereita Venäjällä, viime vuosina mm. Pietarissa ja Krasnojarskissa. Mariinski-teatterin debyyttini tein vuonna 2015.
 
Elina Saarilahti, venäjän kääntämisen opiskelija, Helsingin yliopisto ja Aleksanteri-instituutti
09.12.2016
Lokakuun puolivälissä Helsingissä järjestettiin Venäjänkieliset yhteisöt Euroopassa pirstaloituneessa mediaympäristössä -konferenssi, jossa sain olla mukana seuraamassa alan asiantuntijoiden esityksiä aiheesta. Konferenssia käsiteltiin aiemmin tässä blogissa Euroopan venäjänkielisiä yhteisöjä tarkastellen sekä informaatiovaikuttamisen ja yleisemmin Venäjänkieliset mediankäyttäjät Suomessa -tutkimushankkeen kautta. Jatkan nyt konferenssin ja tutkimushankkeen sisällön tarkastelua tuomalla esiin venäjänkielisten yhteisöjen median käyttöä Euroopassa, erityisesti Suomessa.
 
Emma Lappalainen, yhteiskuntatieteiden opiskelija, Turun yliopisto
07.12.2016
Cultura-säätiön konferenssi “The Russian-Speaking Communities of Europe 2016 in a Fragmented Media Landscape” 13.-14.10. Helsingissä käsitteli otsikkonsa mukaisesti venäjänkielisiä yhteisöjä Euroopassa, tarkemmin Euroopan unionin jäsenmaissa. Paljon painoarvoa annettiin sosiaalisen ja perinteisen median roolille näiden yhteisöjen elämässä, mutta aihetta käsiteltiin myös muista näkökulmista.
Matias Tirroniemi
08.11.2016
Pääsin lokakuun puolivälissä osallistumaan avustajana Culturan järjestämään The Russian-Speaking Communities of Europe in a Fragmented Media Landscape -konferenssiin. Tämä oli Venäjästä, mediasta ja informaatiovaikuttamisesta kiinnostuneelle opiskelijalle hieno  mahdollisuus. Käsittelenkin tässä bloggauksessa konferenssissa esitellyn Venäjänkieliset mediankäyttäjinä -tutkimushankkeen tuloksia pohtien niitä informaatiovaikuttamisen teeman kautta.
 
Alexandra ja Pavel Rotts
29.09.2016

Ajatus lähteä Venäjän sydänmaille syntyi kuin itsestään, ja tarkentui sitä mukaa kuin muuttomme Suomeen lähestyi. Ehkä olimme matkustelleet viime vuosina liikaa ulkomailla, ehkä juuremme alkoivat vetää meitä puoleensa, tai sitten kaikki tämä yhdessä sai aikaan sen, että matkailu Venäjällä alkoi kiinnostaa. Meidän tapauksessamme euron kurssilla tai muulla sellaisella ei ollut vaikutusta - olimme vain väsyneitä matkustamaan aina niin siistissä ja siloisessa Euroopassa. Ensin huomiomme kiinnittyi Afrikkaan, sitten Itä-Eurooppaan, ja lopulta kotimaahamme.

Tuuli Anna Mähönen (Helsingin yliopiston Avoin yliopisto) ja Anu Yijälä (Helsingin kaupungin tietokeskus)
15.08.2016
Heinäkuun alussa hakupalvelu Google antoi hakusanoilla ”turvapaikanhakijat, tutustuminen” yhteensä 184 000 hakutulosta. Heinäkuun alussa päättyi myös inkerinsuomalaisten paluumuutto-ohjelma Suomeen. Vaikka pakon edessä muuttavien turvapaikanhakijoiden ja vapaaehtoisten paluumuuttajien tilanteet ovat monin tavoin erilaisia, juuri tutustumisen näkökulmasta yhtymäkohtia löytyy paljonkin.
Olga Davydova-Minguet, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
21.06.2016

Nykyinen muuttoliike pakenee kaikkia muuttoliikkeen määrittelyjä. Puhumme yhä siirtolaisista, pakolaisista, kotoutumisesta ja sopeutumisesta, vaikka nämä sanat ja käsitteet syntyivät aikana jolloin muutos - niin ihmisten, ajatusten, imagojen kuin teknologiankin - oli radikaalisti hitaampaa. Jos vielä 1980-luvulla maasta toiseen siirtyviä pystyi kuvaamaan näillä sanoilla, niin nykyään siirtymis- ja kommunikaatioteknologian muutokset pakottavat meidät kysymään, miten ymmärrämme esimerkiksi kotoutumisen.

Satu Noukka ja Jouni Vainio
16.05.2016

Tämä teksti pohjautuu Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen kurssilla kirjoittamaamme tutkimuskatsaukseen, jonka teimme yhteistyössä Cultura-säätiön kanssa / toimeksiantona Cultura-säätiölle. Työ käsittelee maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kotoutumista, ja erityisesti keskityimme työssä maahanmuuttajien oman äidinkielen ja kulttuuriperinnön ylläpitämisen merkitykseen kotoutumisen edistäjinä.

Polina Kopylova
14.05.2016
Vuonna 1991 olin 15-vuotias laiha ja epävarma entinen koulukiusattu. Keinoa, jolla kukistin minuun kohdistuvaan kiusaamisen, en paljasta. Suomalaiseen kouluun se ei sovi.
 
En pitänyt itsestäni enkä ympäristöstäni, etenkään koulustani. Ainoa toivo oli tulevaisuudessa: kaukaisessa kauniissa, kuten laulettiin Vieras tulevaisuudesta (1) -leffassa koskettavan korkealla tytön äänellä. Laulu soi korvissa luvaten ihmeitä lahkolaissaarnajan tapaan.
 
Sani Kontula-Webb (FM, synt. 1984). Valmistuin Pietarin taideakatemiasta taidehistorian laitokselta vuonna 2010. Työskentelin kolme vuotta Suomen Pietarin-pääkonsulaatin kulttuurivastaavana. Asuin Pietarissa yhteensä 11 vuotta. Tällä hetkellä valmistelen
20.04.2016
Olin mukana juhlimassa, kun Pietarin Eremitaasissa avattiin suomalaisen arkkitehtuurin ja designin suurnäyttely viime marraskuussa. Kolmen suomalaisen taidemuseon yhteinen hanke ei ollut mikään pikkujuttu. Eremitaasin kuraattori oli valmistellut näyttelyä Suomen Pietarin instituutin avustuksella peräti kolme vuotta. Venäläinen media hehkutti, kuinka näyttely oli suosioltaan verrattavissa nyt edesmenneen Zaha Hadidin näyttelyyn, joka nähtiin museossa aikaisemmin samana vuonna.

Sivut